Montrealissa päättyneitä ilmastoneuvotteluita on yleisesti pidetty menestyksenä. Se pitää paikkansa ilman muuta, jos menestys mitataan sillä, että jatkosta pystyttiin sopimaan.
Yleinen ja aivan perusteltu pelko oli, että maailman maat eivät pystyisi pääsemään lainkaan yhteisymmärrykseen. Katseet kohdistuivat etenkin Yhdysvaltoihin, joka kerran jo käveli ulos neuvotteluista - palatakseen niihin takaisin, kun huomasi jäävänsä täysin yksin ja saavansa syntipukin roolin kokonaan niskoilleen. Osansa oli myös entisellä presidentillä Bill Clintonilla, joka suosiotaan osoittavalle yleisölle piti palopuheen presidentti George W. Bushin ilmastopolitiikkaa vastaan.
Syntynyt sopimus noudattelee niitä linjoja, joita Kalevassa kerrottiin jo lokakuun alussa Kanadan puheenjohtajamaana tavoittelevan. On saatu aikaan "kyllin suuri teltta", jonka sisälle kaikki mahtuvat ja joka pitää sisällään pienempiä telttoja.
Yhdessä niistä ovat Kioton sopimukseen kuuluvat maat, jotka Montrealissa ensi kerran ilmoittivat, että 2012 päättyvän sopimuskauden jälkeen tulee uusia sitovia päästötavoitteita. Tämä tieto poistaa esimerkiksi päästökaupan jatkoa koskevan epävarmuuden ja tekee selväksi, että tavoitteita tulee lisää. Samalla se kasaa paineita Kiotossa mukana oleville maille. Esimerkiksi Suomi ei tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassaan nostanut juuri lainkaan katsetta vuoden 2012 jälkeisiin tarpeisiin, ja monet maat ovat pahasti nykyisistä tavoitteistaan jäljessä.
Kaikki maat lupasivat Montrealissa ottaa osaa uusiin kansainvälisiin neuvotteluihin, joiden ei ole määrä johtaa sitoviin määrällisiin tavoitteisiin. Niissä korostetaan vapaaehtoisuutta ja uuden puhtaan teknologian kaltaisia asioita.
Tärkeintä silti on, että kaikki ovat mukana jatkoneuvotteluissa. Se osoittaa, että viesti ilmastonmuutoksen vaaroista on mennyt perille, eikä Montrealin tilaisuutta päästetty valumaan käsistä.
Kuitenkin nyt tiedetään vain, että neuvottelut jatkuvat. Niiden sisältö ei vielä ollut esillä. Tiedossa on, että kasvihuonekaasujen päästöjä olisi vähennettävä paljon nykyistä reippaammin, jotta ilmaston lämpeneminen hidastuisi. Vähennyksiin on saatava myös Kioton rajoitusten ulkopuoliset maat, jotka vastaavat jo suurimmasta osasta päästöjä. Montrealissa ei vielä mitattu sitä, mikä on todellinen valmius tehdä sanoista tekoja. Jo pelkistä sanoista sopiminenkin oli vaikeaa.
paakirjoitus@kaleva.fi