Il­mas­to­pa­nee­li pa­tis­taa Suomea no­peut­ta­maan toi­miaan, jotta ta­voit­tei­siin pääs­tään – "Suomen on vä­hen­net­tä­vä pääs­tö­jä ja kas­va­tet­ta­va nieluja pääs­tö­jä suu­rem­mik­si"

Suomen metsänielujen kasvattaminen on tärkeää maankäytössä ja metsätaloudessa, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Ilmastopaneeli huomauttaa, että sen sijaan liian intensiivinen metsien hyödyntäminen vaikeuttaa huomattavasti hiilineutraaliuden saavuttamista.

Kuva: Janne Körkkö

Ilmastohuoli on kirittänyt suomalaisia toimimaan.

Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mutta se tarkoittaa ilmastotoimien kiristämistä ja nopeuttamista. Näin arvioi Suomen ilmastopaneeli. Sen mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.

– Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei ole lopullinen tavoite. Suomen on vähennettävä päästöjä ja kasvatettava nieluja päästöjä suuremmiksi, ilmastopaneelin tiedotteessa sanotaan.

Paneelin mukaan keskeisin rooli kokonaispäästövähennyksissä on energiateollisuudella. Kotimaan liikenteessä suurimmat vaikutukset saadaan liikenteen sähköistymisestä ja kestävien biopolttoaineiden käytön lisäämisestä.

Maataloudessa lehmien ja sikojen määrän oletetaan vähenevän kasvisruokapainotteisemman ruokavalion seurauksena neljäsosalla vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2016.

Suomen metsänielujen kasvattaminen on tärkeää maankäytössä ja metsätaloudessa, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Ilmastopaneeli huomauttaa, että sen sijaan liian intensiivinen metsien hyödyntäminen vaikeuttaa huomattavasti hiilineutraaliuden saavuttamista.

Suomalaiset aktivoituneet ilmastotoimissa

Ilmastopaneelin mukaan julkisen hallinnon, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten aktiivisuus on noussut viime vuosina ilmastotoimien suhteen. Aktiivisuuden uskotaan nousseen osin ilmastohuolen kasvun takia.

–  Kunnianhimoisia ilmastotoimia tukeva kansalaisaktiivisuus myös jatkaa kasvuaan, mikä näkyy kuluttajien valinnoissa ja poliittisessa vaikuttamisessa, paneeli toteaa.

Ilmastopaneeli tähdentää erilaisten yhteisöjen merkitystä ilmastotoimissa, koska ne voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vahvemmin kuin yksittäiset kansalaiset.

Ilmastopaneeli antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Siinä on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen tutkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen.

Suomen ilmastopaneeli on asetettu ilmastolain mukaisesti.