Il­mas­ton­muu­tos­ten ja sotien välillä yhteys Kiinan his­to­rias­sa

Aiheuttavatko ilmastokriisit selkkauksia? Tästä kysymyksestä on keskusteltu pitkään, mutta vastausta ei ole koskaan saatu. Human Ecology -aikakauslehden elokuun numerossa julkistettava tutkimus tukee niiden näkemystä, jotka uskovat, että ilmastonmuutokset ajavat yhteiskuntia sotaan.

Ilmastonmuutos on myös strateginen kysymys, kertoo uusi tutkimus. Kiina kärsii pahoin aavikoitumisesta. Kyläläiset istuttivat puita kuivuneeseen maahan Hebein maakunnassa.
Ilmastonmuutos on myös strateginen kysymys, kertoo uusi tutkimus. Kiina kärsii pahoin aavikoitumisesta. Kyläläiset istuttivat puita kuivuneeseen maahan Hebein maakunnassa.

Aiheuttavatko ilmastokriisit selkkauksia? Tästä kysymyksestä on keskusteltu pitkään, mutta vastausta ei ole koskaan saatu. Human Ecology -aikakauslehden elokuun numerossa julkistettava tutkimus tukee niiden näkemystä, jotka uskovat, että ilmastonmuutokset ajavat yhteiskuntia sotaan.

"Lämpötilojen vaihtelut vaikuttavat suoraan maanviljelyyn ja kasvinviljelyyn sekä pahentavat luonnonkatastrofeja", selittävät Hongkongin yliopiston tutkija David D. Zhang ja hänen kollegansa.

"Ekologisessa stressitilanteessa sodasta voi tulla äärimmäinen keino jakaa vähenevät resurssit uudelleen."

Tutkijat yhdistelivät Kiinan historiasta kerättyjä tietoja. Vuodesta 880 eKr. vuoteen 1911 saakka toisiaan seuranneet dynastiat pitivät tarkkaa kirjaa sodista ja talonpoikien kapinoista, jotka vaikuttivat niiden imperiumeihin. Tutkijat löysivät kaikkiaan 899 selkkausta, jotka on kirjattu Kiinan itäosissa vuosien 1000 ja 1911 välisenä aikana. Ajanjaksolta on käytettävissä myös erilaisia, tarkkoja ilmastotietoja, jotka perustuvat puiden vuosirenkaiden analyysiin.

Tutkijat kokosivat selkkaukset kymmenvuotisjaksoille, ja erottivat kaksi eri aluetta, Itä-Kiinan etelä- ja pohjoisosan. Kylmemmässä pohjoisessa viljellään pääasiassa viljaa, kun taas etelä, jossa vallitsee trooppinen ilmasto, on riisinviljelyn valtakuntaa.

"Kun etelässä oli enemmän sotia tai kapinoita, määrät korreloivat selvästi tutkimusjakson poikkeuksellisen alhaisten lämpötilojen kanssa", tutkijat kertovat.

Tutkimuksen tekijät viittaavat merkittäviin historian tapahtumiin, kuten Ming-dynastian kaatumiseen 1600-luvulla, kun mantshut kukistivat sen "pienen jääkauden" aikana. He selittävät, että jäähtymisjaksoihin liittyvät maatalouden kriisit pakottivat maan pohjoisosan väestön tai sotilaat hyökkäämään toistuvasti etelään.

On houkuttelevaa verrata tutkimustuloksia nykyiseen tilanteeseen. Tutkimuksessa käsitellyt kriisit tapahtuivat kylmillä jaksoilla, kun taas tällä hetkellä maapallo on lämpenemässä. Pohjimmiltaan se ei kuitenkaan muuta asetelmaa. Itse asiassa raportin laatijoiden tulevaisuusanalyyseissa, jotka esiteltiin keväällä hallitusten väliselle ilmastoasiantuntijaryhmälle, todetaan ilmaston lämpenemisen johtavan maataloustuotannon heikkenemiseen trooppisissa maissa.

"Vaikkei maataloustuotannosta tule ongelmaa kehittyneissä yhteiskunnissa, muiden luonnonvarojen, kuten makean veden väheneminen sekä maanviljelysmaiden, energianlähteiden ja raaka-aineiden saatavuuden heikkeneminen voivat todennäköisesti sytyttää aseellisia selkkauksia", tutkimus kertoo.

©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate

Ilmoita asiavirheestä