Ilmastonmuutos uhkaa monin paikoin luonnon monimuotoisuutta. Suomessa pulassa ovat erityisesti Lapin pohjoisosien kasvit ja eläimet. Elinympäristön menetyksestä kärsivät esimerkiksi tunturilinnut ja naali. Naalia uhkaa myös lämpenevän ilmaston mukana yhä pohjoisemmaksi muuttava kettukanta.
"Pohjoiset alueet ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle. Kun maapallon keskilämpötila nousee asteella, arktisilla seuduilla muutos on kaksinkertainen", sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Heikki Toivonen.
Toivonen toimii Helsingissä parhaillaan kokoontuvan kansainvälisen AHTEG-asiantuntijakokouksen puheenjohtajana. Asiantuntijakokous tuottaa tietoa Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävälle YK:n ilmastokokoukselle.
AHTEG-kokous pohtii ratkaisuja, joilla ilmastonmuutoksen haittoja voidaan hallita luontoa säästäen. Esimerkiksi trooppisten mangrovemetsien elvyttäminen suojaisi rannikkoseutuja myrskyiltä ja säilyttäisi samalla luonnon monimuotoisuutta. Metsien suojelu on monilla tavoilla avainasemassa luonnon monimuotoisuutta turvattaessa ja ilmastomuutoksen vaikutuksia hillittäessä.
Suomessa suoria uhkia vähän
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat luonnon monimuotoisuudelle ovat suurimpia trooppisilla alueilla. Jos esimerkiksi vuoristoalueilla elävät lajit eivät kykene sopeutumaan lämpenemiseen, niillä ei ole mahdollisuutta muuttaa viileämmälle seudulle.
"Tiedämme varmasti, että ilmastonmuutoksen takia on kuollut sukupuuttoon kymmeniä trooppisia sammakkolajeja. Syynä ovat olleet ilmastonmuutoksen aiheuttamat sairaudet", erikoistutkija Guy Midgley Etelä-Afrikan biodiversiteettikeskuksesta sanoo.
"Lajien kyvyssä sopeutua ilmastonmuutokseen on eroja, mutta kaikilla on raja sietokyvyssään. Arvioimme, että subtrooppisella alueella tuhannet lajit lähestyvät tuota rajaa."
Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sateita jo ennestään sateisilla alueilla ja tekevän kuivat alueet vielä aiempaakin kuivemmiksi. Esimerkiksi Lapissa sateiden ennustetaan lisääntyvän. Lumisemmat talvet haittaisivat poroja. Myös palsasuot ovat vaarassa sulaa.
Kaikkien dramaattisimpia vaikutuksia pelätään korallisaarten kohdalla, sillä merenpinnan nousu uhkaa peittää saaret alleen.
"Vaikka tämä onnistuttaisiin estämään, uhkaa meriveden lämpeneminen tuhota koralliriutat. Saarten asukkaiden elinkeinot, kalastus ja turismi, taas ovat riippuvaisia koralliriutoista", professori Robert Watson Britanniasta selvittää.
Luonnon monimuotoisuutta vaikea markkinoida
Professori Robert Watson on kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n entinen puheenjohtaja. Watson kiittelee ilmastonmuutoksen kansainvälisesti saamaa huomiota. Samalla hän kuitenkin suhtautuu melko synkästi luonnon monimuotoisuuden suojelun mahdollisuuksiin.
"Poliitikot on saatu puhumaan ilmastonmuutoksesta, mutta kukaan ei vielä puhu luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta", Watson murehtii.
Watson arvelee, että keinot kansalaisten herättämiseksi monimuotoisuuden suojeluun ovat vähissä.
"Jos ihmisiltä kysytään, pitäisikö jotain trooppista sammakkoa suojella, he vastaavat kyllä. Käytännössä he eivät kuitenkaan välitä asiasta."
Suojelun täytyy Watsonin mielestä edetä virallisia reittejä. Jos hallituksille voidaan osoittaa monimuotoisuuden häviämisen hintalappu ja toisaalta myös sen säilymisen arvo, ollaan suojelutyössä jo pitkällä.