Suomen maa- ja metsätalous ovat suurten muutosten edessä, kun ilmastonmuutos mullistaa luonnonolosuhteita seuraavien kymmenien vuosien aikana. Lämpötilojen nousu voi pidentää kasvukautta Suomessa jopa neljä viikkoa. Oulun seudulla kasvukausi on nyt noin 150 vuorokautta. Myös lämpösumma voi nousta kasvukauden aikana.
"Tämä tarjoaa mahdollisuuden kasvintuotannon lisääntymiseen, mutta meillä pitää tietysti olla käytössä sellaisia lajikkeita, jotka sopeutuvat ilmaston lämpenemiseen", korostaa ympäristöylitarkastaja Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä viitaten useiden asiantuntijoiden esittämiin näkemyksiin.
"On kuitenkin suuri riski, että vaikka lyhyellä aikajänteellä muutoksesta voi olla joitain etuja, haitat muodostuvat huomattavasti suuremmiksi pidemmällä aikajänteellä", Granholm huomauttaa.
Haittoja ovat maataloudessa etenkin kasvitautien, tuholaisten ja sienitautien riskin kasvu. Esimerkiksi peruna hyötyy pidentyneestä kasvukaudesta. Samalla kuitenkin perunan nykyisen pahimman tuholaisen peruna-ankeroisen esiintymisen pohjoisrajan arvioidaan siirtyvän Lappiin asti vuoteen 2050 mennessä.
Monivuotiset nurmikasvit hyötyvät lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden noususta ja erityisesti Pohjois-Suomessa sadot voivat kasvaa. Kasvustot voivat kuitenkin tuhoutua talvella, jos syksyinen karaistuminen on riittämätöntä.
Uusia lajikkeita kehitettävä
Ennusteiden mukaan sademäärät voivat kasvaa jopa neljänneksen. Granholmin mukaan ongelmallisempaa on poikkeavien sääolojen ennustettu yleistyminen. Runsaat sateet ja niiden aiheuttamat tulvat voivat tuhota kasvustoja tai vaikeuttaa sadonkorjuuta. Myös äärimmäisen kuivat kesät ovat uhka maataloudelle.
"Myös tiestön kunto on niin maa- kuin metsätaloudenkin kannalta iso kysymys, paikallistiemme maaseudulla ovat herkkiä tulvavaurioille."
Ilmastonmuutos voi kenties mahdollistaa uusien viljelylajien käyttöönoton, mutta Granholmin mukaan ensi sijassa on kysymys uusista lajikkeista.
Eteläisemmät lajikkeet eivät kuitenkaan välttämättä sopeudu suomalaiseen päivänpituuteen. Tämä tuleekin ottaa huomioon jalostuksessa muun muassa kehittämällä lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään pidentyneen kasvukauden ja lämpimämmät olot vallitsevassa päivän pituudessa.
Maatalouden etu on se, että aika nopeasti pystytään saamaan uusia lajikkeita ja lajejakin. "Metsätaloudessa jalostustoiminta on paljon hitaampaa ja metsäpuutkin kasvavat 80-120 vuotta", Granholm muistuttaa.
Töihin jo tällä vuosikymmenellä
Useat ministeriöt, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus ovat valmistelleet ehdotuksen sopeutumislinjauksista, joilla muutokseen on hyvä varautua seuraavien 80 vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu ehdotus ilmastonmuutoksen kansalliseksi sopeutumisstrategiaksi esiteltiin keskiviikkona Helsingissä.
"Strategiaa seuraavan viiden vuoden aikana pitäisi panostaa huomattavasti tutkimukseen", Granholm sanoo. Tiedon tarvetta on nimenomaan käytännön toteuttamisen kannalta.
5-10 vuoden kuluessa olisi jo ensimmäisten toimenpiteiden aika. "Tulvavarautumistyötä tulee tietysti tehdä koko ajan, mutta esimerkiksi metsätaloudessa on syytä alkaa käytännön toimiin puulajivalikoimien ja -alkuperän sopeuttamiseksi", Granholm arvioi.