"Ilmastomme lämpeneminen on niin fakta kuin olla voi", painottaa Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja, filosofian tohtori Mikko Alestalo laitoksen uudessa toimitalossa Helsingin Kumpulassa.
Hänellä on takanaan kiireinen viikko, sillä heinäkuun puolivälissä Suomi isännöi Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n konferenssia, jossa noin 250
asiantuntijaa 60 eri maasta pohti ilmaston- muutoksia, niihin sopeutumista ja riskien hallintaa.
Alestalo myöntää, että kaikki tiedemiehet eivät allekirjoita kasvihuoneilmiön olemassaoloa ja siitä johtuvaa ilmaston lämpenemistä.
"Meteorologeista 99 prosenttia ymmärtää, että ilmaston lämpeneminen on fysikaalinen tosiasia eikä mielipide. Geologit tosin sanovat, että onhan lämpenemistä ollut ennenkin ja onhan ilmasto vaihdellut vuosimiljoonien aikana. Nyt ihminen kuitenkin itse aiheuttaa ilmastonmuutoksia."
Alestalon mukaan ihmisen aiheuttama muutos ilmastossa näkyy mittauksissa 1970-luvulta lähtien.
Maapallon lämpötilan vaihteluita voidaan selvittää epäsuorilla mittauksilla jääkairauksista ja maaperän eri kerrostumista. Esimerkiksi Etelämantereelle on kertynyt jäätä miljoonien vuosien verran. Sitä tai Grönlannin jääpeittoa poraamalla saadaan selville maapallon lämpötilan vaihteluita satojen tuhansien vuo-sien takaa.
Vuosi 2005 oli ilmastollisesti hyvin erikoinen koko maailmassa. Se on 1800-luvun puolivälin jälkeen tilastoiduista vuosista toinen kahdesta kaikkein lämpimimmästä vuodesta.
Viime vuonna sääkuvaan kuuluivat Afrikan sarven poikkeuksellinen kuivuus, rajut metsäpalot Lounais-Euroopassa, Intian rajut monsuunisateet ja historian vilkkain hurrikaanijakso Pohjois-Amerikan rannikolla ja Meksikon lahdella.
Suomessa ja Länsi-Euroopassa sää on länsituulista ja ympäröivistä merialueista johtuen erittäin vaihtelevaa eli välillä saamme rankkoja sateita ja sitten on pitkiä kuivia jaksoja.
Talvimuutos suurempaa
Suomen sää ja ilmasto ovat Pohjoisen jäämeren ja Golf-virran yhteisvaikutuksen tulosta ja ilmastomme poikkeaa merkittävästi samoilla leveyspiireillä olevasta Aasiasta ja Amerikasta.
Lohtuna tai uhkanamme kuitenkin on, että ilmastomme lämpenee. Talven keskilämpötila nousee nopeammin kuin kesän. Meteorologien laskelmat ulottuvat Suomessa jo vuoteen 2100, jolloin täällä on talvisin arviolta 5-8 astetta lämpimämpää ja kesällä 3-4 astetta lämpimämpää.
"Suomessa ilmaston lämpeneminen on voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin. Pohjoisessa lumi- ja jääpintojen väheneminen vahvistaa muutosta. Lumi heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen, mutta paljas maa imee lämpöä itseensä. Suomen ilmasto alkaa muistuttaa sadan vuoden kuluttua nykyistä Pohjois-Saksan ilmastoa. Pohjois-Suomen ilmasto puolestaan Etelä-Suomen ilmastoa", selvittää Alestalo.
Pohjois-Suomen ilmaston ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska kylmä Jäämeri on lähellä. Kesäisin mantereinen kuuma ilma ulottuu usein sinne asti ja Köli-vuoristo suojaa pahimmilta lännestä tulevilta sateilta.
"Mikä vaikutus tulee voittamaan? Sydäntalvella kuitenkin pakkaset pysyvät, joten lunta voi sataa enemmänkin, koska sateet ovat kasvamaan päin", pohtii Alestalo.
Hän sanoo, että nytkin Varsinais-Suomen ja Pohjois-Suomen lämpötiloissa on keskimäärin kahdeksan asteen ero.
Alestalo kuitenkin painottaa, että epävarmuusväli on aika iso, kun puhutaan liki sadan vuoden päähän ulottuvista arvioista.
"Tästä eteenpäin kehitys riippuu eniten siitä, miten ihmiskunta toimii. Poltammeko me edelleen fossiilisia polttoaineita - öljyä, hiiltä ja maakaasua - vai rajoitammeko niiden käyttöä. Jos Kiinan ja Intian teollistuminen jatkuu nykyvauhtia eivätkä kehittyneet maat vähennä päästöjään, ilmastonmuutokset voivat olla hyvinkin voimakkaita."
Ihminen on päästänyt ilmakehään kasvihuonekaasuja jo parinsadan vuoden ajan eli siitä lähtien, kun teollistuminen alkoi. "Ne hiilidioksidipäästöt ovat siellä ja pysyvät", muistuttaa Alestalo.
Helteitä ja rankkasateita
Meteorologien mukaan ilmaston lämpenemisestä seuraa, että maapallolla esiintyy voimakkaita lämpöaaltoja, helteitä, jolloin kuivuus lisääntyy. Kuivia ajanjaksoja seuraavat rankkasateet ja ne aiheuttavat vesistöjen tulvimista.
"Ilmaston lämpeneminen koskettaa kaikkein eniten kehittyviä maita juuri kuivuuden ja tulvien muodossa", sanoo Alestalo.
Hänen mukaansa Suomen puskurikyky ilmastonmuutokseen on aika hyvä. Kun ilmasto lämpenee, lämmitykseen ei tarvita niin paljon energiaa kuin nyt. Etelä-Suomessa tarvitaan päinvastoin jäähdytystä kuumuuden takia.
Alestalo lainaa Columbian yliopiston tutkimuslaitoksen Earth Instituten johtajan ja YK:n pääsihteerin Kofi Annanin erityisneuvonantajan Jeffrey Sachsin toteamusta, että aina kun Afrikassa kuivuus lisääntyy, lisääntyvät sodat alueella.
Suomessa aluksi metsän kasvu nopeutuu. Se on yksi myönteinen ilmiö ilmaston lämpenemisessä. Pohjois-Suomen nykyisillä perunapelloilla voi viihtyä myös maissi. Toinen asia on, miten Suomen puut ja kasvit sopeutuvat muuttuneeseen ilmastoon.
"Kun ilmasto lämpenee, uusia hyönteislajeja voi ilmaantua lisää ja myös muita yllätyksiä voi tulla. Järkevää on varautua ennalta myös huonompaan vaihtoehtoon", muistuttaa Alestalo.
Auringon ohella Suomea lämmittää Golf-virta, mutta voiko sen liike ehtyä?
Meritieteilijöiden mukaan Aasian runsastuvat sateet, Siperian jokien valumien lisääntyminen Jäämereen ja Grönlannin jäätikön sulaminen tuovat runsaasti makeaa pintavettä Pohjois-Atlantille, mikä hidastaa Golf-virran virtaamaa kohti pohjoista.
"On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että Golf-virta ehtyisi kokonaan, vaikka makea vesi hidastaakin sen liikettä", arvioi Alestalo.
Todennäköisempi seuraus ilmaston lämpenemisestä ja jäätiköiden sulamisesta on merenpinnan nousu, sillä lämpimämpi meri tarvitsee enemmän tilaa. Alestalo laskee, että nykyvauhdilla merenpinta nousisi 30 senttimetriä sadassa vuodessa. "Se on paljon todennäköisempää kuin Golf-virran pysähtyminen. Maailmassa noin miljardi ihmistä asuu aivan merien rantaviivan tuntumassa."
Vaihtoehdot käyttöön
Jotta ilmastonmuutosta saataisiin jarrutettua, pitää ihmiskunnan rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tai kehittää uusia energiamuotoja, jotka eivät tuota haitallisia päästöjä.
"Meidän pitää säästää energiaa ja käyttää sitä paljon nykyistä tehokkaammin. Meidän pitää siirtyä niin paljon kuin mahdollista vaihtoehtoisten energiamuotojen, kuten aurinkoenergian, tuulen ja vuoroveden käyttöön. Jossain vaiheessa myös fuusioenergia on todellinen vaihtoehto."
Ydinvoiman lisäkäyttöön Alestalo suhtautuu varovasti, vaikka muun muassa Sachs pitää sitä yhtenä realistisena energiavaihtoehtona.
"En osaa sanoa. Ydinvoima on hankala asia. Laitokset ovat ihmisten rakentamia ja riski on aina olemassa, kuten muistamme Tshernobylin tapauksesta 1986. Ydinjäte pitää säilyttää tuhansia vuosia, jopa seuraavan jääkauden yli."
Maapallolla myös jääkaudet tulevat ja menevät. Alestalo kertoo, että yksi jääkausijakso kylmenemisineen ja lämpenemisineen kestää 100 000 vuotta. Lämmin jakso on vain 10 000 vuotta ja juuri nyt elämme keskellä lämmintä vaihetta. Kylmeneminen alkaa taas noin 10 000 vuoden kuluessa.
Alestalo myöntää, että energian käytössä on aina varastoinnin ongelma. Sitä on tehtävä silloin, kun sitä tarvitaan.
"Bisnesmaailmassa mikä tahansa asia voi olla myös mahdollisuus. Fossiilisia polttoaineita korvaavat energiateknologiat ovat haaste ja niiden kysyntä kasvaa. Nyt olisi energiainnovoinnin paikka."
Jotta kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä saataisiin pysäytettyä nykytasolleen, päästöjä pitäisi pudottaa yli puolella tämän hetken tilanteesta. Se vaatisi uutta vesivoimaa niin paljon, että sitä ei maapallolta löydy, tai tuhat uutta ydinvoimalaa.
"Sellainen on varmaan sekä teknisesti että poliittisesti mahdotonta. Tilanne kuvaa päästöjen rajoittamisen vaikeutta", painottaa Alestalo.
Hän toivoo, että lähivuosina myös Kiina, Intia ja Yhdysvallat voisivat liittyä kansainväliseen ilmastosopimukseen ja rajoittaa hiilidioksidipäästöjään. "Mitä kehittyneempi maa, niin sitä enemmän sille voidaan asettaa ilmastovelvoitteita."
Venäjä kuuluu jo Kioton ilmastosopimuksen piiriin. Venäjä sai omat päästöoikeutensa Neuvostoliiton tuotanto- ja päästötason mukaan. Neuvostoliitto käytti paljon öljyä ja hiiltä tehtaissaan ja niinpä Venäjällä nyt on päästöoikeuksia myytävänä.
Meteorologina Alestalo pitää vaihtelevasta säästä.
"Nautin lämmöstä ja seuraan säätä päivittäin jo työni vuoksi, mutta aurinkoinen sää ei ole mielenkiintoinen. Nyt toivon sateita. Luonto ja kasvillisuus tarvitsevat vettä."