Suuria aineellisia tuhoja aiheuttavat tulvat, myrskyt, kuivat kaudet ja muut poikkeukselliset sääolot yleistyvät tulevina vuosikymmeninä Euroopassa, varoittaa Euroopan ympäristövirasto (EEA) keskiviikkona julkistetussa raportissaan.
Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Euroopassa paitsi ilmaston lämpenemisenä, myös ääri-ilmiöiden, kuten sateiden ja kuivien kausien voimistumisena.
Euroopan ympäristövirasto arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevassa raportissaan, että sää- ja ilmasto-oloista johtuvat vuotuiset aineelliset vahingot ovat 20 vuoden aikana nousseet 5:stä 11:een miljardiin dollariin.
Tänä kesänä tutuksi tulleet poikkeukselliset tulvat todennäköisesti yleistyvät, mikä nostaa aineellisten vahinkojen määrää. Kuumuus vaikuttaa suoraan ihmisten, varsinkin vanhojen ihmisten terveyteen.
Kova kuumuus aiheutti viime vuonna Länsi- ja Etelä-Euroopassa yli 20 000 ihmisen kuoleman. Vastaavat lämpöaallot yleistyvät raportin mukaan kuluvan vuosisadan aikana, mikä merkitsee myös kuumuudesta johtuvien kuolemantapausten lisääntymistä.
Kylmät talvet
ohi 2080
Keskilämpötila Euroopassa on EEA:n raportin mukaan kohonnut kuluneen vuosisadan aikana lähes asteen verran, enemmän kuin maapallon lämpötila keskimäärin. Jos ilmastonmuutosta ei pyritä hillitsemään, keskilämpötila Euroopassa nousee 2,0-6,3 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Kylmät talvet jäävät lähes kokonaan historiaan vuoden 2080 tienoilla. Lumipeitteisyys pohjoisella pallonpuoliskolla vähenee edelleen kuluvan vuosisadan aikana. Jäätiköiden sulamisen jatkumista pidetään todennäköisenä. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa Sveitsin Alppien jäätiköistä häviää todennäköisesti alle 50 vuodessa.
Etenkin Keski- ja Pohjois-Euroopan maatalouden odotetaan hyötyvän ilmastonmuutokseen liittyvästä lämpötilan noususta ja kasvukauden pitenemisestä. Toisaalta satovahingot voivat yleistyä muun muassa lisääntyvien sateiden tai tuhohyönteisten vuoksi.
Puiden istutuksella voidaan lisätä hiilidioksidin poistumista. Euroopan unioni ei kuitenkaan pysty EEA:n mukaan metsä- tai maatalouden keinoin "varastoimaan" hiilidioksidia siinä määrin kuin Kioton ilmastonsopimuksessa oli tavoiteltu.
Sopeutumistoimia
kiirehditään
Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, jonka pitoisuus alemmassa ilmakehässä on nyt korkeimmillaan 420 000 vuoteen.
Euroopan ympäristöviraston mielestä on olemassa uusia ja entistä vahvempia todisteita siitä, että suurin osa 50 viimeisen vuoden aikana tapahtuneesta ilmaston lämpenemistä on ihmisen aiheuttamaa. Varsinkin fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen ja öljyn käytöstä vapautuva hiilidioksidi on edistänyt ilmaston lämpenemistä.
Euroopan ympäristövirasto tähdentää, että Euroopan maiden on syytä paitsi hillitä ilmastonmuutosta, myös mietittävä, miten väistämättömään ilmastonmuutokseen on mahdollista sopeutua. Sopetumisohjelmilla vältettäisiin ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvat vakavat vahingot, ympäristövirasto korostaa.