Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat arktisilla alueilla jopa kaksi kertaa nopeampia kuin maapallolla keskimäärin. Jäätiköiden ja merijään sulaminen ovat jo todettuja vaikutuksia, mutta tuore raportti ennustaa arktisen alueen kokevan tuntuvia muutoksia vielä kuluvalla vuosisadalla.
Tulokset sisältyvät Arktisen neuvoston neljä vuotta sitten käynnistämän tutkimusprojektin yhteenvetoraporttiin, joka julkaistaan tänään tiistaina.
Ilmastonmuutoksen odotetaan kiihtyvän tällä vuosisadalla, sillä kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyvät jatkuvasti. Vaikka päästöt eivät suurimmalta osin ole peräisin pohjoisilta alueilta, vaikutukset ovat rajuimmillaan juuri arktisilla seuduilla.
Vastaavasti muutokset havaitaan myös eteläisemmillä leveysasteilla - esimerkiksi jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa koko maapallolla.
Lämpenemiseen
useita syitä
Arktisen alueen muuta maapallon nopeampaan lämpenemiseen on useita syitä. Lumen ja jään sulaessa paljastuu tummempia maa- ja merialueita, joihin sitoutuu aiempaa enemmän auringon energiaa. Tämä nopeuttaa lämpenemistä.
Trooppisilla alueilla suuri osa auringon energiasta kuluu haihduttamiseen. Arktisen alueen maanpinnalle tuleva energia lämmittää kuitenkin suoraan ilmakehää. Lisäksi pohjoisessa ilmakehän lämpötila nousee enemmän, sillä maanpintaa lähellä oleva ilmakerros on ohuempi kuin tropiikissa.
Lämpenemisen pienentäessä merijään pinta-alaa merialueisiin kesällä varastoitunut lämpö siirtyy talvella helpommin ilmakehään. Tällöin ilman lämpötila nousee tavallista korkeammaksi.
Ilmakehän ja valtamerten muuttuvat virtaukset voivat myös kuljettaa lämpöä arktisille alueille, mikä kiihdyttää lämpenemistä.
Alueen asukkaat
pulassa
Arktisella alueella asuu miltei neljä miljoonaa ihmistä. Tutkimusraportti keskittyy paitsi muutoksiin luonnonolosuhteissa myös Arktisen yhteiskunnissa.
Kaikki muutokset eivät ole kielteisiä, esimerkiksi meriliikenteen edellytykset paranevat merijään vetäytyessä. Vetäytyminen helpottanee öljyn ja maakaasun porausta merellä, ja joidenkin suurien merikalastusalueiden tuottavuus todennäköisesti kasvaa.
Haitallisten vaikutusten lista on kuitenkin verrattomasti pidempi. Esimerkiksi ikiroudan etelärajan odotetaan siirtyvän pohjoiseen satoja kilometrejä ja pelkästään tällä on lukuisia vaikutuksia.
Ikiroudan sulaminen sortaa taloja ja maanteitä. Siperialaisessa Jakutskin kaupungissa jo 300 rakennusta on vaurioitunut, ja myös lentokentän kiitorata on kärsinyt vaurioita. Vaikka osasyiksi onkin mainittu puutteet rakentamisessa ja talojen ylläpidossa, ovat kustannukset näin suurimittaisissa ja äkillisissä tapahtumissa monilla paikkakunnilla kaukana normaalibudjettien raameista.
Terveysongelmiakin voi ikiroudan katoamisesta olla odotettavissa, kun puhtaanapidon järjestelmät kärsivät viemäröinnin ja vesijohtojen katkeilemisesta.
Alkuperäiskansojen tilanne on hankala, sillä perinteisen ravinnon saatavuus vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Inuiittien metsästyskulttuurin keskeisten eläinlajien määrä vähenee ja monien lajien elinalueet kaventuvat huomattavasti.
Toisaalta merenjäällä liikkuminen käy vaaralliseksi, sillä jääolot ovat käyneet ailahteleviksi.
Ilmastonmuutoksen lisäksi pohjoisilla alueilla tapahtuu koko ajan monia muitakin muutoksia, kuten ympäristön saastumista, liikakalastusta ja maankäytön muutoksia. Nämä liittyvät ilmastonmuutokseen monin - ja monimutkaisin - tavoin, joista kaikkia ei osata vielä edes ennustaa.
Merenpinta
nousee
Ilmastonmuutoksen tunnetuimpiin seurauksiin kuuluvan merenpinnan nousun ennustetaan olevan arktisella alueella suurempaa kuin keskimäärin.
Vuoteen 2100 mennessä merenpinnan odotetaan kohoavan keskimäärin vielä noin puoli metriä - nousua on viimeisen sadan vuoden aikana tullut jo 10-20 senttiä.
Suhteelliseen nousuun vaikuttavat luonnollisesti maan kaltevuus ja rannikon muoto. Monet Tyynenmeren saaret kärsivät huomattavia maa-alan menetyksiä ja kokonaisten saarten hukkumisia.
Yhdysvalloissa laajat alueet Floridaa ja Louisianaa jäävät veden alle.
Suomessa vaikutukset eivät ole suuria, sillä maankohoaminen kumoaa meriveden kohoamisen vaikutuksia.