Ilmastonmuutos on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä ja vakavammista ympäristöuhkista niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Tutkijat ovat yhtä mieltä, että ilmasto lämpenee, sillä monia seuraamuksia voidaan jo nyt havaita luonnossa. Leutojen talvien takia lintujen kevätmuutto on aikaistunut ja esimerkiksi monet perhoset ovat selvästi yleistyneet metsämaisemassa.
Suomessa sääolojen luontainen oikkuilu tekee hankalaksi osoittaa havaitut muutokset tilastollisesti merkittäväksi, ja tästä syystä tutkijoiden ennusteet tulevasta ilmastosta ovat viitteellisiä.
SILMUn (Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma) tutkijat ennustavat, että sadan vuoden aikana ilmastossa tapahtuu suuria muutoksia, ja erityisesti sen vaikutukset ovat voimakkaita pohjoisilla leveyspiireillä, siten myös Pohjois-Suomessa.
Kiistaton tosiasia on, että globaali-ilmasto on lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana (noin 0,6°C) ja suurin syyllinen siihen on ollut ihminen. Hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja halogeeniyhdisteet tunnetaan kasvihuonekaasuina. Näiden aineiden lisääntyvä käyttö tai muu vapautuminen luonnon kierrosta ilmakehään estää auringonsäteilyn heijastumista takaisin avaruuteen.
Hiilidioksidi on tärkein fossiilinen polttoaine ja voimakas kasvihuonekaasu, jota on runsaasti sitoutunut kasvillisuuteen. Suurin osa päästöistä aiheutuu hiilen ja öljyn käytöstä sekä metsänhakkuista - erityisesti sademetsien. Jos hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu, lämpenee ilmasto useita asteita, mutta samalla se pahentaa arktisten alueiden otsonikatoa.
Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja sitä vapautuu erityisesti kosteikoilta ja soilta. Halogeeniyhdisteet eli freonit ovat pitkäikäisiä, ja niitä käytetään monissa laitteissa jäähdytysaineena. Freonit ja hiilidioksidi heikentävät otsonikerroksen paksuutta ja viilentävät ilmastoa, mutta samalla elämälle haitalliset UV-säteilyt pääsevät tunkeutumaan maahan esteettömästi.
Sateet lisääntyvät talvisin
Maapallon ilmastoa säätelevät auringon ja ilmakehän lisäksi meret, lumi, jää, kasvillisuus sekä maaperä. Maanpinta ja kasvillisuus toimivat monien kasvihuonekaasujen lähteinä tai nieluina ja määräävät siten ilmaston luonteen.
Ilmaston kehityksen kannalta on keskeistä, kuinka paljon maanpinta vastaanottaa tai luovuttaa säteilyenergiaa ja kosteutta. Puhutaan albedosta eli takaisinheijastumisesta, joka on suurinta avoimilta, vaaleilta ja kasvittomilta pinnoilta ja pienintä metsäisiltä, rakennetuilta ja tummilta kohteilta. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa albedoon, minkä takia ympäristöt ovat alttiimpia muutoksille.
Pinta-alaltaan suurien alueiden ennustaminen on helpompaa, sillä paikallisilmaston yksityisyyttä pienillä alueilla on vaikea arvioida. Mantereet lämpenevät vesialueita nopeammin, mutta luovuttavat myös lämpöenergiansa nopeasti.
Pohjois-Euroopan ilmastolle Golf-virta antaa leudon luonteen. Golf-virran muutoksilla on keskeinen vaikutus koko Euroopan ilmastolle. Kaikkein hurjimmissa ennusteissa Golf-virran uskotaan kokonaan katoavan Atlantilta. Ilmasto ei välttämättä sen seurauksena viilentyisi, sillä kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on nopeampaa.
Jos ilman hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu, lämpenee Suomi noin 3-4 °C talvella ja 2 °C kesällä. Sateiden on tulevan sadan vuoden aikana ennustettu lisääntyvän, mutta erityisesti sateita saataisiin talvisin.
Sadepäiviä ei todennäköisesti tule lisää, vaan niiden intensiteetti kasvaisi huomattavasti. Ilman kosteuden lisääntyminen merkitsisi myös pilvisyyden lisääntymistä, mikä edistää tuulien ja voimakkaiden myrskyjen muodostumisen todennäköisyyttä.
Pilvisyyden lisääntyminen voisi vaikuttaa tulevan auringonsäteilyn vähenemiseen, mikä viilentäisi ilmastoa.
Talvet lyhenevät, jääpeite ohenee
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös meriin, järviin ja jokiin. Ilmastomallit kertovat, että Pohjois-Suomessa sademäärä ja haihtuminen lisääntyvät vuodessa noin 80 millimetriä. Tästä aiheutuisi Pohjois-Suomen talven lyheneminen kahdella kuukaudella ja lunta olisi jatkossa yhtä vähän kuin Etelä-Suomessa.
Leudompien talvien takia routakausi lyhenisi, mikä vaikuttaa erityisesti peltojen ravinteisuuden muutoksiin ja viljelytilanteiden uudelleen arvioimiseen. Merien ja järvien jääpeite ohenee ja jäätön aika lisääntyy, mikä helpottaisi jokien tulvariskejä keväällä.
Leudon ilmaston takia alkukesällä rantavyöhykkeiden rehevöityminen voimistuisi, mikä vaikuttaisi erityisesti kalojen elinoloihin ja muihin vesieläinpopulaatioihin.
Kasvihuoneilmiöstä myös hyötyä
Ilman kasvihuoneilmiötä nykyinen elämä ei olisi mahdollista maapallolla. Hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen tiettyyn pisteeseen asti parantaa kasvien kasvua ja tuottavuutta, mutta tuo samalla monia ongelmia.
Ilmastonmuutos on kansainvälinen uhka, jossa kaikkein kansakuntien pitäisi noudattaa muun muassa päästörajoituksia .mme voi enää korjata aikaisemmin tekemiämme virheitä, ja tulevaisuuteen on osattava varautua oikeilla toimenpiteillä.
Taloudelliset satsaukset ja vaikutukset ovat mittavia, ja siksi meidän on osattava tehdä oikeat ratkaisut paremman tulevaisuuden saamiseksi.
