Ilmastonmuutos koettelee Suomen metsiä. Tuhohyönteiset menestyvät keskilämpötilan noustessa ja myrskyt sekä lumituhot ovat tuhonneet metsää viime vuosina miljoonia kuutiometrejä.
Professori Pekka Niemelä Joensuun yliopistosta kertoo, että vaikkei ilmastonmuutoksen ja hyönteistuhojen lisääntymisen välisestä yhteydestä vallitse tutkijoiden kesken täysi yksimielisyys, teorian taakse saadaan yhä lisää todisteita.
"Ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa tuhoeliöiden kehitysnopeuteen tai elinkiertoon, se voi muuttaa ravintokasvien laatua paremmaksi sekä vaikuttaa loisten tautien ja petojen määrään tai muuttaa elinympäristöä suotuisammaksi", Niemelä toteaa.
Vuosina 1997-2001 Suomi-neidon vyötärön yli ulottunut pilkkumäntypistiäistuho oli laajuudeltaan ainutlaatuinen. Toukat kalusivat esimerkiksi Siikalatvan alueella tuhansia hehtaareja männiköitä rujoon kuntoon. Kaikkiaan Pohjanmaan ja IIomantsin välisellä, puolen miljoonan hehtaarin tuhoalueella kärsittiin kasvutappioina ja puiden kuolemina noin 150 miljoonan euron vahingot.
Toiminnanjohtaja Veli Kalaoja Siikalatvan metsänhoitoyhdistyksestä kertoo, että kasvutappiot ovat alueella paikoitellen tuntuvia. Muutamia siemenpuustoja tuhoutui täysin, kun toukat söivät puista kaikkia neulaset.
"Jatkossa on varauduttava yhä tuntuvampiin tuhoihin. Hyönteistuhojen torjunta on vaikeaa ja kynnys torjuntaruiskutuksiin on korkea. Pilkkumäntypistiäistä voidaan torjua hormoniruiskutuksella, mutta se vaikuttaa kaikkiin muihinkin metsän hyönteisiin", Pekka Niemelä tähdentää.
Dosentti Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa kertoo, että pilkkumäntypistiäinen voi alkaa lisääntyä voimakkaasti vielä ensi kesänäkin, vaikka välissä on jo pari hiljaista vuotta.
"Viime kesä oli kuiva, ja se altistaa hyönteistuhoille. Pilkkumäntypistiäinen voi odottaa kotelokoppavaiheessa jopa vuosia ja nousta esille suotuisan kesän sattuessa kohdalle."
Lumi ja tuuli
tekevät tuhoja
Ilmastonmuutokseen viittaa myös se, että viime vuosikymmenet ovat olleet 1960-70 -lukujen tyynemmän jakson jälkeen selvästi myrskyisempiä. Lauhojen talvien myötä myös märän lumen aiheuttamat metsätuhot saattavat lisääntyä.
Dosentti Heli Peltola Joensuun yliopistosta toteaa, että tulevaisuudessa erityisesti nuorten taimikoiden ja kasvatusmetsien hoidolla on edessään suuria haasteita, sillä lumi- ja myrskytuhojen riski saattaa kasvaa. Routakausi näyttää lyhenevän Etelä-Suomessa nykyisestä 4-5 kuukaudesta 2-3 kuukauteen, jolloin puut kaatuvat talvimyrskyissä nykyistä helpommin.
"Myrskytuhoriski on suuri, jos metsää harvennetaan yhtäkkiä voimakkaasti tai jos avohakkuilla avataan metsän laitoja. Myrskytuhoriski kasvaa puuston ikääntyessä ja tiheyden laskiessa. Avohakkuualan koon sijasta myrskytuhon todennäköisyyteen vaikuttaa tuulelle alttiin metsänreunan määrä.
Viime vuosina suurinta savottaa metsissä ovat tehneet Pyry- ja Janika-myrskyt, joiden jäljiltä puuta kaatui pari vuotta sitten yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä.
Vuoden 1982 Mauri ja pari vuotta myöhemmin puhaltanut Manta tuhosivat puita myös seitsemisen miljoonaa kuutiota. Viime vuoden Unto-Myrskyn tekemä tuho oli miljoona puukuutiota.