Pohjois-Suomen metsillä on kaksi mahdollista ääripään tulevaisuuskuvaa ilmaston lämmetessä. Paremmassa vaihtoehdossa metsät monipuolistuvat ja kasvavat entistä paremmin. Pohjois-Suomi voittaa. Katastrofissa Iijoki virtaa puuttoman kylmän alueen halki. Sen seurauksia ei uskalla ajatella. Ilmaston lämpeneminen on Pohjois-Suomelle kuin pokeria, jossa panokset ovat suuret.
Viime vuoden lopulla päättynyt suomalainen ilmakehämuutosten tutkimusohjelma SILMU on muuttanut käsityksiä, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa metsiin.
Uusimman tutkimustiedon perusteella metsät voivat sopeutua luultua paremmin lämpötilan todennäköisimpään 3--4 asteen kohoamiseen. Puut eivät olekaan aivan niin tyhmiä ja yksinkertaisesti toimivia kuin tietokonemalleissa on oletettu.
Tietokonemallien perustuvan vanhan tiedon mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaisi metsätuhoja, koska puiden pakkasvauriot lisääntyvät. Pakkasvaurioiden lisääntyminen aiheutuu siitä, että tietokonemallien mukaan keskitalven lämpimät ajat saavat puut suveentumaan eli valmistautumaan kesän kasvukauteen. Tällöin ne menettävät pakkaskestävyytensä ja pienemmätkin pakkaset keskitalven lämpimien ajanjaksojen jälkeen aiheuttavat pakkasvaurioita, neulasten varisemista ja kuolemia.
Todelliset kokeet oikeilla männyillä ovat kuitenkin osoittaneet tietokonemallien aliarvioineen täysin puiden pakkaskestävyyden lämpötilan kohotessa. Joensuun yliopiston tutkimusasemalla Ilomantsin Mekrijärvellä tutkijat testasivat lämmitetyissä kammioissa kasvavia mäntyjä. Tutkijat havaitsivat, että mänty havaitsee lämpötilan lisäksi myös päivän pituuden. Vaikka keskitalvella on lämmintä, valoisa aika on yhä lyhyt, jolloin mänty päättää olla suveentumatta eikä pakkaskestävyys katoa keskellä talvea kuten tietokonemallit osoittivat.
"Tämä pakkaskestävyys on ollut positiivisin yllätys. Se on lohduttava tulos, koska pakkasvaurioita on paljon pelätty", tutkijaryhmän johtaja Seppo Kellomäki sanoo. Hän toimii metsänhoitotieteen professorina Joensuun yliopistolla.
Mäntyjen pakkaskestävyys merkitsee, että männyt sopeutuvat ilmaston lämpenemiseen huomattavasti luultua paremmin. Toisten puulajien sopeutumiselle ilmaston muutos voi kuitenkin olla liian nopea.
"Sitäkään emme vielä tiedä, mitä yksittäisten puiden hyvä sopeutumiskyky merkitsee kokonaisen metsän laajuudessa", Kellomäki varoittaa liiallisesta hyvänolon tunteesta.
Metsien kasvu lisääntyy pohjoisessa puolella
Suomen metsien perinnöllisyys vaihtelee paljon. Seppo Kellomäen mukaan perinnöllisyyden suuri vaihtelu voi jonkin verran auttaa ilmaston muutokseen sopeutumisessa. Metsistä löytyy aina sellaisia puuyksilöitä, jotka sopeutuvat muita paremmin lämpenevään ilmastoon. Monimuotoinen metsä on viisaampi sopeutumaan kuin geeniperimältään yhtenäinen viljelymetsä.
Puiden geeneihin on vuosimiljoonien kuluessa kirjautunut muistiin, miten sopeutua pohjoiseen ilmastoon.
Mitään suurta apua puiden monimuotoisesta geenistöstä ei kuitenkaan ole, koska ilmasto muuttuu puusukupolvien vaihtumisen kannalta aivan liian nopeasti.
Nopea ilmaston lämpeneminen näkyy heti puiden kasvussa. Pohjois-Suomen metsät suorastaan innostuvat lisääntyvästä lämmöstä ja hiilidioksidista. Yhdessä nämä nopeuttavat yhteyttämistä sekä veden ja ravinnon ottoa. Puiden kasvu nopeutuu keskimäärin 50 prosenttia nykyisestä 100 vuoden aikana.
"Pohjois-Suomessa metsien kasvu on kiinni nimenomaan lämmöstä. Siksi metsän kasvu kiihtyy Pohjois-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa", Kellomäki sanoo.
Samalla metsät valtaavat pohjoisimman Lapin nykyisin puuttomat alueet pari kuukautta nykyistä lyhemmän talven seurauksena. Metsäraja häviää Suomesta. "Lapissa muutos on ehkä voimakkaampaa kuin tähän asti on odotettu", Kellomäki pohtii.
Pohjois-Suomen metsäluonto näyttäisi siis nykytiedon perusteella monipuolistavan ja hakkuumahdollisuudet lisääntyisivät.
Männystä ja kuusesta tulee entistä enemmän pohjoisen puulajeja. Nopeasti kasvava koivu valtaa alaa ja sen merkitys Suomen metsissä kasvaa aina Oulun korkeudelle asti. Etelä-Suomessa tammi, lehmus ja muut jalopuut monipuolistavat metsiä.
Talousmetsien kiertoaika hakkuusta toiseen lyhenee 10--15 prosenttia. Tämän ja lisääntyneen kasvun ansiosta metsät kestävät laskennallisesti jopa 40 prosenttia nykyistä suuremmat hakkuut.
Tuhohyönteiset, sienet ja myrskyt vaarana
Ilmaston muutokseen liittyy kuitenkin myös useita vaaratekijöitä, joita ei ole vielä juurikaan tutkittu. Ilmaston lämpenemisestä hyötyvät myös puiden tuholaiset, sienet ja hyönteiset. "Hyönteisten käyttäytyminen on täysi arvoitus", Seppo Kellomäki sanoo.
"Vaarallisia eivät ole meillä jo olevat hyönteiset ja sienet, vaan meille tulevat, koska niihin puut eivät ole varautuneet millään tavalla. Tässä mänty ja kuusi ovat riskilajeja", Kellomäki kertoo.
Esimerkiksi Kellomäki nostaa Saksassa esiintyvän havununnan, joka syö havupuiden neulasia ja esiintyy massoina. Se voi aiheuttaa pahaakin tuhoa, jos puut osoittautuvat vastustuskyvyttömiksi.
Ilmaston lämpeneminen näyttää myös lisäävän myrskyjä ja myrskytuhojen mahdollisuutta. Mauri-myrskyäkin kovemmat myrskyt saattavat kaataa puita laajoilta alueilta.
Ilmastontutkijat ovat nyt varmoja siitä, että maapallon ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmaston odotetaan lämpiävän 1--6 astetta ennen vuotta 2100.
Todennäköisimmin lämpötila nousee 3--4 astetta. Tämä merkitsee muun muassa pari kuukautta lyhempää talvea Pohjois-Suomessa, runsaampia sateita ja hiihtomahdollisuuksien katoamista Etelä-Suomesta lähes kokonaan.