Kestävän kehityksen yhteisö etsii ratkaisuja Oulussa.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa maataloutta. Huoli jatkosta on yhteinen ympäri maailmaa, joten Oulussa kokoontuvan Maatalouden kestävän kehityksen kansainvälisen yhteisön (IAAS) edustajat noin 20 maasta pyrkivät turvaamaan ruuan tuotantoa vertaisoppimalla toisiltaan.
– Kun lähdetään muuttamaan jotakin, se ei tapahdu yhdessä yössä, sanoo Oulun innovaatioallianssin johtaja, tuotantotalouden tutkijaprofessori Pekka Tervonen.
Ensiksi tarvittaisiin isoa muutosta asenteisiin. Otetaan nyt vaikka proteiinipitoiset sirkat. Miten kauan menee, ennen kuin hyönteisistä tulee lännessä osa ruokavaliota?
Sitäkin pitäisi varmaan kysyä, miksi Suomi myisi pohjoisen herkkuja raaka-aineeksi, nostamatta itse jalostustasoa.
Singaporen hallinto on päättänyt valmistautua tulevaan. Saarivaltio on ollut tähän asti täysin riippuvainen ruuan tuonnista.
– Jatkossa meidän on tuotettava 30 prosenttia ruuasta. Mitä tapahtuu, kun ruoka maailmalla vähenee, kysyy IAAS:n pääsihteeri Tan Wee Liang Singaporen liiketalouden yliopistosta.
Etenkin vihanneksia ja kalaa on tuotettava omasta takaa. Maata on vähän, joten viljelyssä panostetaan vertikaaleihin farmeihin, kerrosviljelyyn. Sitä varten on kehitetty tipottaista kastelua. Vihanneksia voi olla kolmessa kerroksessa, katulampun korkeudelle.
– On jopa vertikaaleja kalafarmeja, kertoo Liangin tutkijapuoliso Ellen Toh.
Lisätiloja on katsastettu muun muassa parkkihallien katolta.
Michiganin järviseudulla Yhdysvalloissa jää soijapapujen ja maissin sato tänä vuonna väliin.
– Ei päästy kylvämään, toteaa professori professori Pamela Becker Itäisen Michiganin yliopistosta.
Syynä ovat suuret sateet, jotka liottivat maat. Tilanne on ollut järkyttävä.
– Vanhempieni mailla ovat isot puut kaatuneet järveen, Becker toteaa.
Beckerin oma työ liittyy lohkoketjutenologiaan. Se on tähän asti liitetty lähinnä virtuaalivaluuttojen valmistamiseen.
Myös elintarviketurvallisuudessa hyödynnetään lohkoketjuja. Amerikkalainen Walmart-kauppajätti vaatii jatkossa kaikilta tuottajilta täydellistä jäljitettävyyttä. Syynä on taannoinen asiakkaita sairastuttanut salaatinlehtiskandaali.
Lohkoketjuteknologialla alkuperä selviää Beckerin mukaan 2,2 sekunnissa.
Vakuutuslaitokset taas arvioivat jo satelliittikuvien avulla sitä, onko viljelijä oikeutettu satokorvauksiin.
Taiwanilaissyntyinen Michael Kuo-Chang Fu on Oulussa neljättä kertaa. Hän on kehittänyt suomalaismustikoista terveystuotteen sekoittamalla mukaan kallisarvoista lakkakääpää sekä seesaminsiemeniä. Apuna on toiminut professori Pekka Kess Oulun yliopistosta.
– Pekka vei minut ensi kerralla marjametsään.
Mustikkajauhe on vasta saanut ympärilleen muhkean pakkauksen, joka aukeaa kuin viuhka. Ilmastonmuutoksen pakotteista viis: aasialaiset rakastavat runsasta, näpertelemään houkuttelevaa ulkomuotoa.
Tuote, joka kuulemma parantaa näköä ja tehoaa syöpää vastaan, on tarkoitus lanseerata Suomessa kiinalaisturisteille.
– Seuraava asia, jonka ihmiset haluavat, on pitkä ikä, tietää johtaja Cheng-i Wei Marylandin yliopistosta