Ilmastonmuutoksesta käytävä keskustelu on saanut kiihkoilijat liikkeelle. Fanaattisuutta on molemmissa leireissä: sekä heissä, jotka haluavat ilmastomuutoksen aisoihin välittömästi ja heissä, jotka eivät pidä asian kanssa kiirettä, jahka uskovat edes koko muutokseen. On kuitenkin faktaa, että muutos on jo alkanut ja sen pysäyttäminen vaatii tekoja meiltä jokaiselta.
Ennen kuin maa- ja karjatalous pannaan entistä ahtaammalle, kuin mitä ne tällä hetkellä jo ovat, kannattaa pysähtyä muutamien valintojen äärellä.
Ei varmaan kukaan halua laittaa ruokahuollostamme vastaavia ammattilaisia leipäjonoihin. Hehän tekevät jo nyt työtä täysin alipalkattuina.
Maailma on muuttunut kahden sukupolven aikana rajusti. Kuka olisi vuosisata sitten osannut aavistaa, kuinka suuri muutos tulee olemaan. Nyt elämme aikaa, jossa koneet tekevät suuren osan töistämme napin painalluksella.
Digitalisaatio on etäännyt lapset ja vanhemmatkin luonnosta ja luonnollisesta elämästä. Some-maailma on lyönyt itsensä läpi ja vie suuren osan ihmisten vapaa-ajasta.
Mutta kelloa ei voi siirtää taaksepäin. On mietittävä, mitä voidaan tehdä, jotta maapallo säästyisi katastrofilta.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kannattaisiko isojen ruokakauppaketjujen lopettaa välittömästi lihan hinnoilla kilpaileminen? Nostetaan reippaasti hintoja ja huolehditaan siitä, että tuottaja saa ansaitsemansa osuuden korotetuista hinnoista. Tällöinhän kulutus laskisi automaattisesti ja samoin tuotanto vähenisi. Kuluttajalle jäisi vastuu siitä, että hän ostaa vain kotimaista lihaa, eikä toiselta puolelta maapalloa tänne rahdattua lihaa.
Kannattaisiko jättää avokadot kaupan hyllylle? Avokadoviljelmien tieltä raivataan suruttomasti sademetsiä tai sitten niitä viljellään maapallon kuivimmilla ja köyhimmillä alueilla ja ne vaativat runsaasti vettä. Jätetään ainakin tältä osin sademetsät rauhaan. Nehän ovat tosi tärkeitä hiilinieluja.
Kannattaisiko ostaa kotimaisia pakasteherneitä Uruguaysta tuotujen pakastepapujen sijaan?
Kannattaisiko tehdä lähiruokaostos ja vaihtaa Saksasta tuotu turkkilainen jugurtti kotimaiseen vastaavaan, varmasti yhtä laadukkaaseen tuotteeseen?
Kannattaisiko ostaa kotimaista kalaa norjalaisen lohen sijaan? Kotimaista kalaahan on ympäri vuoden saatavilla.
Kannattaisiko ruokaostoksiin käyttää omaa kassia? Sellainen varmaan löytyy jokaisesta taloudesta.
Kannattaisiko poimia ilmaiset marjat kesäisin metsästä? Nehän ovat varsinaista superruokaa ja marjastamisen yhteydessä saa samalla terveellistä liikuntaa ja yhteys luontoon lujittuu.
Kannattaisiko aina matkustaa lentämällä ulkomaille, kun kotimaassakin on huomattavan paljon mielenkiintoisia kohteita?
Kannattaisiko miettiä, ovatko kaikki kemikaalit mitä ostamme, tarpeellisia? Jos katsoo kauppojen kemikaalihyllyjä ja varsinkin kosmetiikkahyllyjä, ei voi välttyä ihmettelyltä, että kuka niitä kaikkia tarvitsee. Aika monet kemikaalit joutuvat vesistöihin, puhumattakaan mikromuovista, joita esimerkiksi monet ihonhoitotuotteet sisältävät.
Kannattaisiko kesällä kuivata pyykit ulkona tai parvekkeella sähkösyöppöjen kuivausrumpujen sijaan?
Kannattaisiko ajaa pyörällä tai kävellä lähikauppaan sen sijaan, että aina lähtee autolla?
Kannattaisiko lykätä uuden kännykän hankkimista, jos vanha vielä toimii?
Kannattaisiko lopettaa saunan rakentaminen jokaiseen uuteen kerrostaloasuntoon? Se saattaa löytyä jopa 28 neliön yksiöstä, jopa pienemmästäkin.
Vastuu on meidän. Olemmeko valmiita tekemään pieniä, arkisia elämäntapamuutoksia? Vaikka ne tuntuvat pieniltä, niillä on ratkaiseva vaikutus elinympäristöömme ja luontoon. Meillä on vain yksi maapallo.
Valinnoillamme on väliä.
Liisa Viitamäki
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.