Pääkirjoitus

Il­mas­to­ah­dis­tus vaivaa nuoria – sitä hel­po­te­taan par­hai­ten pää­tök­sil­lä, jotka lu­paa­vat heille hyvän tu­le­vai­suu­den

Vain pieni osa nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen voi onnistua. Vanhempien pitää antaa heille toivoa.

-
Kuva: Anni Männikkö

Vain pieni osa nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen voi onnistua. Vanhempien pitää antaa heille toivoa. Vanhemmat taas voivat ottaa nuorilta mallia elämäntapojen muutoksessa.

Perjantaina julkistettu, yläkouluikäisten suomalaisnuorten tulevaisuudenuskoa luotaava tutkimus kertoo sekä myönteisiä että huolestuttavia uutisia.

Eniten suomalaisten arjessa muuttuvat nuorten mielestä vuoteen 2050 mennessä liikkuminen, kuluttaminen, asuminen sekä syömisemme. Tuolloin keskeisiä arvoja Suomessa ovat nuorten arvioiden mukaan yhä oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan suurin osa nuorista on kiinnostunut omasta tulevaisuudestaan ja suhtautuu siihen optimistisesti.

Samaan aikaan kolmasosa 4 300:sta tutkimukseen osallistuneesta kokee, ettei heitä kuunnella tarpeeksi heidän tulevaisuudelleen tärkeissä teemoissa. Suorastaan hälyttävää tutkijoiden mukaan kuitenkin oli, että pieni osa nuorista ei pohdi tulevaisuuttaan lainkaan.

Usko tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on kuitenkin nuoren elämän keskeistä luottamusperustaa.

Merkittävä mittaustulos Lasten ja nuorten säätiön, teknologiayritys Tiedon ja Tulevaisuuskoulu-organisaation toteuttamassa tutkimuksessa on vastauksista esiin nouseva ilmastoahdistus. Nuorten mielestä ilmastonmuutos muokkaa Suomea teknologian kehitystä ja maahanmuuttoakin enemmän.

Hätkähdyttävästi vain kuusi prosenttia nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan.

On nuorten päättely paikkansapitävää tai ei, tämän luvun edessä nykyisten päättäjien, mielipidevaikuttajien ja kaikkien aikuisten on syytä pysähtyä – ja tehdä johtopäätökset. Tärkein niistä on, että nuorille pitää pystyä antamaan toivoa. Sitä syntyy ennen kaikkea teoista, jotka turvaavat nuorille hyvän tulevaisuuden.

Siihen nähden, että ilmastonmuutos on suomalaisnuorten mielestä vääjäämätön, heillä itsellään on kuitenkin vahva valmius toimia sen torjumiseksi. Lähes kaksi kolmesta nuoresta pitää toivottavana, että tulevaisuudessa ihmisten valintoja rajoitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Samasta ilmiöstä kertoo myös Sitran loppuviikolla julkistama mittaus. Nuoret ovat kestävän elämäntavan suunnannäyttäjiä: kun kaikista vastaajista noin kolmannes kertoo muuttaneensa liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan, alle 30-vuotiaista näin on tehnyt lähes puolet.

Lukemia ei kannata äimistellä. On luonnollista, että tämän hetken teini-ikäiset ja nuoret aikuiset miettivät elämää 30 tai 50 vuoden päähän vakavammin kuin se sukupolvi, joka tietää, ettei ole tuota maailmaa kokemassa. Tällä hetkellä toivo pitää silti asettaa nykyisten päättäjien valistuneisuuteen.

Kiistatonta tietysti on, ettei ilmastonmuutosta voi ratkaista vain suomalaisin päätöksin. Suomen keskeinen vaikuttamisreitti on EU, jossa nyt väännetään muun muassa siitä, pitääkö unionin olla hiilineutraali vuoteen 2050.

Valitettavan moni EU-maiden päättäjä edelleen katsoo tulevaisuutta vain seuraaviin vaaleihin asti ja saa sille äänestäjiltäkin tukea.