Suomen ilmasto muuttuu tällä vuosisadalla kohti Keski-Euroopan ilmastoa, jos ennusteet toteutuvat.
Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Marketta Karhu Oulun seudun ympäristövirastosta kuitenkin korostaa, ettei kukaan pysty tarkasti sanomaan, mihin maailma menee.
"Tulevaisuuden talvet saattavat Oulun korkeudella olla kuin Muurmanskissa ja kesät kuin Pariisissa. Ennustaminen on vaikeaa, mutta se on totta, että ilmasto muuttuu."
Karhu muistuttaa, että erilaiset ennusteet koskevat laajoja kokonaisuuksia. Sateisuuden arvioidaan lisääntyvän. Samoin on luvassa aiempaa enemmän myrskyjä. "Miten me pärjäämme tällaisten muutosten kanssa?", Karhu kysyy.
Oulun seudun kunnat ovat laatineet oman ilmastostrategiansa, joka on parhaillaan lausuntokierroksella kunnissa. Strategiassa ovat mukana Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä.
"Strategiassa tuodaan päättäjille esille, miten kaupungin ja kuntien on syytä varautua tuleviin muutoksiin. Tarjotaan keinoja muutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen. Esimerkiksi mitoitukset on uudistettava. Sadekuurot voivat olla valtavia ja täyttävät hetkessä vaikkapa alikulut niin, ettei esimerkiksi sairaalaan pääse. Epävarmuustekijät kasvavat. Päättäjien on tiedostettava ne", Karhu sanoo.
Seudullisen ilmastostrategian tavoitteena ei ole antaa ohjeita tavallisille kansalaisille.
Hiihdosta pyöräilyyn
Marketta Karhu arvioi päätöksenteon vaikeutuvan, kun ratkaisuissa on otettava huomioon pitkän tähtäimen näkymät. "Miten ilmaston muutos vaikuttaa esimerkiksi liikuntapaikkojen rakentamiseen?"
Tulevaisuutta ajatellen Oulun korkeudella tuskin kannattaa panostaa kauheasti pelkkien hiihtolatujen ja -reittien rakentamiseen.
Parempi vaihtoehto on vetää reitit niin, että ne soveltuvat patikointiin, retkeilyyn ja pyöräilyyn joskus 50 vuoden kuluttua.
"Kannattaa miettiä siirtoa kohti uusia tarpeita", Karhu sanoo. Hiihtokelejä on edelleenkin luvassa pohjoisempaan Suomeen, jonne ennakoidaan nykyisiä talvia sankempia lumisateita. "Oulun seudulle on tarjolla liukasta - vettä ja jäätä."
Oulujärven jäätymisessä on jo selkeästi tilastollisesti havaittavissa, että järvi jäätyy aiempaa myöhemmin ja sulaa entistä aikaisemmin. Näin pilkkiminen ja muu talvikalastus käy vähintäänkin vaarallisemmaksi tulevina vuosikymmeninä.
Liikenne vaikuttaa
Oulun seudulla ilmasto ei kuitenkaan lämpene niin äkkiä, etteikö energian tarve pysyisi suurena. "Energian säästö kannattaa aina. Matalaenergiatalot maksavat tulevaisuudessa aiempaa nopeammin itsensä. Energian hinta nousee", Marketta Karhu arvioi.
Tavallisten ihmisten osalta liikkumiseen kohdistuvat ratkaisut ovat tärkeitä. Joukkoliikenteellä on keskeinen merkitys yksityisautoiluun perustuvalla Oulun seudulla. Naapurikuntien suurin ympäristökuorma tulee juuri liikenteestä, kun Oulussa suurimmat kuormittajat ovat energiantuotanto ja teollisuus.
"Kallioparkkiin ilmastostrategiassa ei otettu kantaa, mutta se todettiin, että Oulun keskustaan kaivataan toimivia pysäköintiratkaisuja", Karhu kertoo.
Lama vai ei
Ennusteiden perusteella esimerkiksi viljelylajit saattavat muuttua tulevaisuudessa. "Elämä jatkuu kuitenkin sukupolvi kerrallaan. Sitä emme yrittäneetkään miettiä, viljelläänkö Oulun seudulla 2050 syys- vai kevätvehnää", Karhu sanoo.
Taloudellisen laman vaikutusta Oulun seudun ilmastoon on mahdotonta arvioida.
Lama voi vähentää kiinnostusta ympäristö- ja erityisesti ilmansuojeluinvestointeihin. Talouden nosto ajaa ympäristöarvojen yli. Tiukat tavoitteet maksavat.
Toisaalta lama voi pysäyttää kiihtyvää kehitystä. Energiaa ei kulu niin paljon, kun tuotanto ei pyöri.
Vuoden 2005 paperiteollisuuden lakko näkyy Oulun päästöissä selvästi, kasvihuonekaasuja tuprahti Oulussa ilmaan selvästi muita vuosia vähemmän.
"Ilmastostrategian tehtävä on ohjata päätöksentekoa ja kuntien toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sitä kautta vaikuttaa ihmisten arkipäivän valintoihin tulevaisuudessa. Kyse on päättäjille laaditusta ohjekirjasta. Mitään prosenttivähennyksiä strategiassa ei esitetä, sillä eiväthän vuodetkaan ole veljiä keskenään", Marketta Karhu korostaa.