"Kyllä tässä maassa kulttuuripolitiikkaa tehdään ihan järjellisesti. En näe siinä mitään suuria riskejä. Suomen täytyy olla mallikelpoinen myös Euroopan kulttuuripääkaupungista 2011 päätettäessä", sanoo Turun apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala.
Silloin valinta olisi hänen mielestään selvä: Turku.
Hartiala luottaa, että päätös syntyy aikanaan valtioneuvostossa EU:n painottamilla perusteilla eikä kähmien, vaikka senkin vaihtoehdon maamme poliittinen historia tuntee.
"Päätös riippuu aina kyseessä olevasta maasta: kaikilla ei ole tarjota Ateenaa", hän huomauttaa.
"Ihan oikeasti uskon, että Suomessa valintaa harkitaan koko kulttuuripääkaupunki-ideologian pohjalta. Meille turkulaisille kulttuuripääkaupunkihakemus ei ainakaan merkitse vain anomusta, jonka kaksi ihmistä väsää kaupunginkansliassa."
Titteliä hakevat Turun, Tampereen ja Oulun lisäksi Jyväskylä, Lahti, Mänttä ja Rovaniemi. Toinen kulttuuripääkaupunki valitaan tällä kertaa Virosta.
Taidelaitoksia
kahdella kielellä
Kaija Hartialan mukaan monikulttuurisessa Turussa osataan järjestää tapahtumia ja etsiä synergioita.
Erityisesti kaupungin kymmenien museoiden yhteistoiminta on kerännyt valtakunnallista kiitosta.
"Kulttuuripääkaupungin pitää olla tarpeeksi uskottava, mihin liittyy syvällinen sivistys- ja kulttuuritausta. Kaupungin tulee olla myös dynaaminen, tuottaa pysyviä vaikutuksia ja pystyä antamaan Euroopalle tarpeeksi. Turun menneisyys tarjoaa hyvän pohjan sille, mitä nyt teemme", Hartiala listaa.
Turussa toimii kolme yliopistoa, maan suurin ammattikorkeakoulu sekä kymmenittäin museoita ja taidelaitoksia kahdella kielellä.
Hakemus syntyy
laajana yhteistyönä
Yksin ei kukaan hakijoista voi menestyä. Hiljattain Tampere sai taustatukea hakemukselleen muun muassa Kajaanista.
Turun hakemus taas rakentuu laajalle Varsinais-Suomen yhteistyölle Ahvenanmaata myöten. Pori ja Rauma suunnittelevat tapahtumia yhdessä pääkaupunkikandidaatin kanssa. Hankkeeseen liittyy myös kansainvälistä yhteistyötä.
Elinkeinoelämä voi saada kulttuuripääkaupunkivuodesta kovasti nostetta. Siitä on olemassa monta hyvää ennakkotapausta.
"Pelkän teknologian avulla eteenpäin meno ei ole enää mahdollista. Skotlannin Glasgow on Euroopan kulttuuripääkaupunkien joukossa paras esimerkki siitä, miten luovien toimialojen avulla voi aluetta kehittää. Kulttuuri ja matkailu työllistävät siellä nykyään enemmän ihmisiä kuin laivanrakennus koskaan", Kaija Hartiala selvittää.
Turun kaupunginhallitus käsittelee kulttuuripääkaupunkivuoden suunniteltuja kustannuksia helmikuussa, mutta 50-60 miljoonan euron summasta puhutaan yleisesti.
Kaupunginvaltuusto on jo tehnyt periaatepäätöksen mukaan lähtemisestä ja kulttuuripääkaupunkiprojektin toimistossa työskentelee neljä ihmistä.
"Periaatteessa olemme lähteneet siitä, että Suomen valtio ei ainakaan panosta vähempää kuin vuonna 2000. Silloin summa oli lähes 20 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjetti meillä on vielä päättämättä, mutta sen tulee olla merkittävä", Kaija Hartiala paljastaa.