Paikalliset asukkaat kokevat Rukan matkailun lähes täysin myönteisenä asiana. Suurelle osalle väestöä leivän antavan elinkeinon ei koeta uhkaavan esimerkiksi luonnon kulumista.
Joensuun yliopistossa yhteiskuntamaantiedettä opiskelevan Susanna Vanhamäen tekemän tutkimuksen mukaan paikallisten asukkaiden mielestä matkailu on Rukalla pääosin sosiaalisesti kestävää.
Vanhamäen opinnäytetyönä tekemä tutkimus on kohdistettu tarkoituksella hyvin suppealle alueelle. Kyselyillä ja haastatteluilla haluttiin selvittää, miten asukkaat suhtautuvat elinkeinon vaikutuksiin ja kielteisiinkin ilmiöihin aivan matkailukeskusten tuntumassa.
Kysely lähetettiin lähialueen 69 taloudelle, joista 19 palautti kyselyn. Kaikista talouksista valittiin satunnaisotannalla lisäksi 13 haastateltavaa.
Toimeentulo muokkaa
eniten asenteita
Vanhamäen selvityksen mukaan rukalaiset suhtautuivat yleisesti matkailuun myönteisesti.
"Tekijä, joka selittää suurelta osin asenteita matkailua kohtaan on toimeentulo. Tämä yhteys oli Rukalla selvästi huomattavissa. Noin 70 prosenttia alueen talouksista saa tutkimuksen perusteella tuloja matkailusta ja samalla kaikki tavoitetut asukkaat suhtautuivat matkailuun lähes pelkästään positiivisesti", Vanhamäki kertoo.
Kesällä on aikaa hengähtää
Matkailun tuomia ruuhkiakaan ei koeta ongelmaksi. Vain harvat sovittavat sesongin aikaan esimerkiksi kaupassa käyntiään, välttääkseen jonottamista.
Matkailualalla ongelmaksi koettu kausiluonteisuuskaan ei kiusaa kyselyn mukaan Rukalla.
"Talvisesongin aikaan ihmiset olivat hyvin kiireisiä ja monet kokevat helpottavana sen, kun sesongin jälkeen tulee kesä ja matkailijamäärät laskevat. Silloin jää enemmän aikaa itselle, harrastuksille sekä perheelle", Vanhamäki sanoi.
Matkailun kasvun
halutaan jatkuvan
Elinkeinon kielteisiä vaikutuksia alueen asukkaat olivat havainneet vain vähän. Ne liittyivät luonnon kulumiseen ja ruuhkiin, mutta niitä ei koettu isoiksi ongelmiksi.
Vanhamäen mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että matkailulla ei ole lainkaan haitallisia vaikutuksia.
"Yli 80 prosenttia tavoitetuista rukalaisista toivoikin alueen matkailijamäärien kasvavan", Vanhamäki kertoi.
Tutkimuksen mukaan osa ihmisistä koki, etteivät he ole voineet osallistua asuinalueensa matkailun kehittämiseen ja suunnitteluun.
"Muutamilla asukkailla oli kielteinen kanta Kuusamon kaupungin toimintaan. He olivat sitä mieltä, että kaupunki ainakin aiemmin pikemminkin hidasti kuin edisti alueen kehitystä."
Vanhamäen mukaan enemmistö tavoitetuista asukkaista oli halukas osallistumaan aktiivisemmin. Monet kuitenkin epäilivät, ettei heidän mielipiteillään olisi todellista merkitystä.
"Tältä osin asiat eivät ole Rukalla vielä täysin kunnossa, koska monet kokevat etteivät he ole saaneet vaikuttaa tarpeeksi", Susanna Vanhamäki sanoi.