Uutiset metsäteollisuuden viime vuoden lopun tuloksesta ovat synkkää luettavaa. Taivallus sumussa jatkuu ja tulevaisuutta on äärimmäisen vaikea ennustaa. Isot vientiyhtiöt kertoivat tulosinfoissaan tulevaisuuden näkymistään varoen, vain parin kuukauden tähtäimellä. Edelleen puheet taantuman kestosta, syvyydestä ja uudesta käänteestä ovat enemmän tai vähemmän arvailua.
Finanssikriisi johti siihen, että markkinoilla toimijoilta meni luottamus, joka näkyi ensi finanssisektorilla. Nyt se on leviämässä reaalitalouden puolelle. Kun rahoitusta ei irtoa, tilauksia perutaan varmuuden vuoksi ja varastoja ajetaan alas. Luottamus on nyt heikkoa joka sektorilla, rahoittajilla, yrityksillä ja kuluttajilla. Kaikkea supistetaan varmuuden vuoksi. Kierre on paha ja luottamuksen palauttaminen äärimmäisen vaikeaa.
Kestää vielä kauan ennen kuin elvytystoimet purevat niin meillä kuin muuallakin. Kuukausien sijasta puhutaan pikemminkin vuosista ennen kuin markkinat palautuvat normaalikuntoon. Myös ekonomistien on vaikea kuvitella, millä tilanne korjataan. Kovin nopeasti ei kukaan usko käänteen tapahtuvan vaan vapaa pudotus jatkuu ainakin jonkin aikaa. Kun tilanne muuttuu, nousu voi olla nopeaakin. On kuitenkin vaikea kuvitella, että se tapahtuisi vielä tänä keväänä.
Finanssikriisejä on ollut ennenkin, mutta nyt kriisi on ensimmäistä kertaa globaali. Siksi sen kerrannaisvaikutukset voivat muodostua totaalisiksi. Uusi nousu lähtee todennäköisesti Yhdysvalloista ja siirtyy viiveellä Eurooppaan. Tilanne stabiloituu vasta, kun luottamus saadaan palautettua ja erilaiset toimijat uskaltavat taas tehdä investointeja.
Monet asiantuntijat ovat todenneet, että Yhdysvalloissa ote laman hoitoon on tarmokkaampi. Euroopassa korjaustoimet ovat hitaampia ja byrokraattisempia. Euroopan pankkisektorilla on myös sellaista rakennetta, johon saattaa liittyä pahoja kuplia. Björn Wahlroos ja monet muut asiantuntijat ovat todenneet, että Saksan pankeissa saattaa olla sellaista ristiinomistusta, josta tulee vielä ikäviä yllätyksiä.
Löytyykö elvytykselle ponnistuspohjaa, kysyvät ekonomistit. Jos pohja ei pidä, miljardit valuvat hukkaan ja valtion velka kasvaa. Kukaan ei voi sanoa varmasti, miten ihmiset käyttäytyvät. Jos epävarmuus ja luottamuksen puute jatkuvat, ostovoimaa ei välttämättä haluta käyttää, vaikka sitä olisikin. Miten elvytystoimet vaikuttavat, se riippuu viime kädessä siitä, uskaltavatko kansalaiset kuluttaa ja yritykset investoida. Niin kauan kuin suuri epävarmuus jatkuu, jatkuu varmuuden vuoksi myös odottelu.
Vienti- ja rakennusteollisuus ovat kokeneet maailmanlaajuisen taantuman seuraukset äkkijarrutuksena. Tilaukset ovat pysähtyneet seinään. Elvytys ei auta, jos ei ole kysyntää. Narulla on vaikea työntää. Metson ja Koneen tilanne viestii siitä, että palvelutoiminnot ovat vakaimpia taantumassakin. Supistuksista huolimatta perustoimintoja pidetään tehtaissa yllä. Investointipäätöksiä pyritään lykkäämään, mutta pyörät pyritään pitämään pyörimässä kotimaisen kulutuksen voimin.
Epävarmuus tuntuu alalla kuin alalla. Kaikkialla jarrutellaan. Epätoivoon ei kannata vaipua. Rattaita kannattaa pyörittää myös omassa arjessa. Sopeuttaminen, oleellisen ja uusien mahdollisuuksien löytäminen on tärkeää itse kullekin.
riitta.korkeakivi@kaleva.fi