Siikajoen valtuutetut kävivät valtuustokaudella 2009–2013 kattavan kouluverkkokeskustelun. Luohuan koulun oppilasmäärä oli laskenut 40 oppilaan pintaan. Lähes valtuustokauden mittaisen keskustelun lopputulos oli, että koulujen annetaan toimia rauhassa.
Perusteluiden keskiössä oli silloin, etteivät kylät kärsisi poukkoilevasta ja jatkuvasta koulujen lopettamisuhasta. Valtuusto kirjasi sivistysstrategiaan ettei ko. keskustelua käydä ennen kuin koulun oppilasmäärä alittaa 35 oppilaan määrän.
Valtuustokaudella 2013–2017 kouluasian annettiin olla kutakuinkin rauhassa. Luohualla koulun oppilasmäärä nousi ilahduttavasti 50 oppilaan tuntumaan.
Tulevien (2017–) valtuutettujen valinnan takaamiseksi oma puolueeni keskusta kirjasi pitkään vaalilupauslistan kärkeen seuraavaa: ”Siikajoen kunta on elinvoimaisten kylien muodostama paikallinen itsehallintoalue. Keskusta tulee huolehtimaan kylien säilymisestä elinvoimaisena ja asukasluvultaan elävänä. Keskusta toimii siten, että pienet kyläkoulut säilyvät kylätoiminnan sydämenä.”
Oma puolueeni keskusta sai ehdottoman enemmistön valtuustoon (2017–2021). Hyvä vaaliohjelma varmasti osaltaan vaikutti vaalitulokseen.
Luohualla koulun oppilasmäärä oli saavuttamassa ison piikin. Oppilasennuste vuodelle 2023 oli 63 oppilasta. Pieni kylä sai paikallislehdessäkin positiivista julkisuutta: ”Luohua on siikajoen kunnan lapsirikkain kylä!” Luohualle oli tulossa oikeasti väkeä, mutta kylän rivitaloistakaan ei löytynyt vapaita asuntoja syksyllä 2017.
Heti vaalien jälkeen ääni kellossa muuttui kuitenkin täysin. Ensimmäisenä asiana valtuusto alkoi vastoin linjauksia suunnitella Luohuan kyläkoulun lopettamista. Lopettamista perusteltiin ylimpien luottamushenkilöiden taholta Karinkannan (alle 15 oppilasta) ja Tuomiojan (noin 15 oppilasta) koulujen lopettamisilla.
Ehkä typerintä oli, kun kyliä alettiin tietoisesti asettaa vastakkain, aivan kuin esimerkiksi Siikajoen terveysasema ja Luohuan koulu olisivat toisensa poissulkevia.
Vahvaa tahtoa kyläkoulun lopettamisesta ei puuttunut. Kun sivistyslautakunta linjasi tahdokseen pari valtuustokautta sitten linjatun kyläkoulupolitiikan, kunnanhallitus jyräsi tahdon. Valtuustossa asiaa puitiin ryhmäkurin voimalla. Lakkauttamisen rajaksi nostettiin 40 oppilasta. Viimeisenä keinona yritettiin vielä saada rajaus koskemaan vain 1.–6. luokkia (eskarilaisia ei olisi laskettu).
Mistä tuli tarvittava apu? Vasemmistoryhmä pysyi aiemmin linjatun päätöksen takana. Siihen taisivat yhtyä muutkin pienryhmät. Keskustalaisista vain osa pysyi linjauksessa. Kiitos linjauksen takana suoraselkäisesti pysyneille.
Samaan aikaan kun käytiin keskustelua Luohuan koulun lakkauttamisesta, Paavolaan (noin 80 oppilasta) haluttiin rakentaa 7 000 000 euron kyläkoulu. Paavola tarvitsee uuden koulun, mutta ei ylisuurta laitosta muiden kylien kustannuksella. Mikäli oppilasmäärät ja kylien elinvoima kehittyvät kunnassamme tilastojen mukaan, niin kaikki rakentaminen ja suunnittelu on turhaa.
Kun valtuustossa linjataan pitkälle tulevaisuuteen esimerkiksi koulunkäyntistrategioita, niin uuden valtuuston tehtävä ei ole aina tuhota vanhaa. Poukkoileva ja osin jopa perusteeton toimintatapa rikkoo ja hajottaa kuntaa.
Kysymys kuuluu ennen kaikkea: miten kunnan vetovoimaa lisätään? Kylien ja kyläyhteisöiden elinvoima on tulevaisuuden yhteiskunnallisten muutosten edessä pienen kunnan ainoa mahdollisuus, vetovoimatekijä ja valttikortti. Elinvoimaisia kyläkouluja lakkauttamalla kunta ampuu itseään nilkkaan. Kaupungistumisen ja yhtenäistämispolitiikan edessä kunnalla ei ole tulevaisuutta ilman kylien elinvoimaa.
Olli-Pekka Telkki
Luohuankylä, Siikajoki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.