Monen suomalaistalon seinustalle on viime aikoina ilmestynyt harmaa metallikuorinen pömpeli, jonka keskellä on ritilällä suojattu propelli. Kyse on ilmalämpöpumpun ulkoyksiköstä. Pumpun on tarkoitus tuottaa taloon edullista lämpöä ja tarjota kesällä tarpeen tullen viilennystä.
Ilmalämpöpumppuun eli "ilpiin" uskovien omakotiasujien määrä on kasvanut nopeasti. Kun vuosituhannen vaihteessa laitteita myytiin Suomessa kolmisen tuhatta, viime vuoden lukema oli jo noin 30 000. Ilmalämpöpumppujen myyntimäärä kasvoi vuodesta 2005 noin 13 000 kappaleella.
Suomeen ilmalämpöpumput ovat levinnyt Ruotsista, jossa laitteita on käytetty pitempään ja yleisemmin. Suomen myynnin kasvua selittävät samat seikat kuin muissakin kylmän talven maissa: halu pudottaa jatkuvasti kasvavia lämmityskustannuksia.
Ensikuulemalta ilmalämpöpumpun kyky synnyttää energiaa vaikuttaa lähes silmänkääntötempulta. Laite pystyy tuomaan ulkoilmasta lämpöä sisälle asuntoihin jopa - 20 asteen pakkasella. Laitetta on kuvattu käänteiseksi jääkaapiksi. Se kuluttaa sähköenergiaa, mutta pystyy samalla tuottamaan moninkertaisen määrän lämpöenergiaa.
Pakkasen kiristyessä laitteen hyötysuhde heikkenee. Ilmalämpöpumppu ei siksi käy talon ainoaksi lämmittäjäksi.
Säästöä
luvassa
Laitteiden myyjien mukaan ilpit voivat tuoda jopa 50 prosentin säästön lämmityskustannuksiin. Lämpöpumppuihin perehtynyt professori Antero Aittomäki Tampereen teknillisestä yliopistosta pitää hänkin noin reipasta säästöä mahdollisena.
"Se edellyttää kuitenkin, että kohde on sopiva, laite on oikein valittu ja järjestelmä toimii moitteettomasti. Realistinen säästö on 30 prosenttia. Siihen päästään aika usein. Ilmalämpöpumpun pitää kuitenkin toimia synkronissa olemassa olevan lämmitysjärjestelmän kanssa."
Suomessa ilmalämpöpumppuja käytetään Aittomäen mukaan eniten suorasähkölämmityksen täydentäjänä. Useimpia markkinoilla olevia laitteita voidaan käyttää myös asunnon jäähdyttämiseen. Järjestelmä vain kytketään toimimaan päinvastaisesti.
Tällä on kuitenkin vaikutusta laitteen taloudellisuuteen.
"Jäähdytykseen käytettävä sähkö syö lämmityksessä saatavaa säästöä, ehkä huomattavastikin", Aittomäki sanoo.
Oulun alueella hitaammin
Myös Oulun seudulla laitteiden kysyntä on kasvanut, mutta ainakin osa alueen laitemyyjistä olisi odottanut vieläkin kovempaa myyntiä. Oulun lämpömestarit Ky:n myyntijohtajan Kari Salon mukaan viivettä muuhun maahan verrattuna on. "Täällä ollaan hiukan vanhoillisempia", hän arvelee.
"Potentiaalia on kuitenkin äärettömän paljon."
Tästä syystä myös laitteiden maahantuojat ovat hyvin kiinnostuneita Oulun seudun markkinoista.
Huoltopäällikkö Jari Jomppanen Oulun vesi ja lämpö Oy:stä puolestaan arvelee, että monet hankintaa pohtivat aprikoivat sitä, minkä verran laitteet todella tuovat säästöä. "Moni haluaa kuulla laitetta pitempään käyttäneiden kokemuksia."
Aittomäki korostaa, että laite pitää huoneistossa sijoittaa mahdollisimman avoimeen paikkaan, jotta lauhduttimen tuottama ilmavirta pääsee asunnossa vapaasti kiertämään. Samoin hän muistuttaa, että nykyisen lainsäädännön mukaan kylmälaiteasennukset vaativat pätevöityneen asentajan. Eräät myyjät kuitenkin edelleen markkinoivat itse asennettavia laitteita.
Laitteiden kestoiästä Aittomäki ei uskalla sanoa varmaa. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun sivuilla luvataan nykyaikaiselle ilmalämpöpumpulle 15-20 vuoden kestoa.
Lisätietoa ilmalämpöpumpuista muun muassa nettiosoitteista
www.sulpu.fi sekä Wikipediasta
hakusanalla ilmalämpöpumppu