Raskaiden ilmakuljetuskoneiden hankinta kriisinhallintajoukkojen kuljetuksiin ja kansalaisten evakuointiin suuronnettomuuksista on tulossa seuraavan hallituksen ja eduskunnan pohdittavaksi.
Valtioneuvosto käsitteli torstaina Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin jo aiheuttamia ja vastaisen varalle vielä valmisteltavia toimenpiteitä. Raskaan ilmakuljetuskapasiteetin hankinta on edelleen työn alla olevien hankkeiden joukossa.
Puolustusministeriö saa tehtäväkseen valmistella seuraaville valtiopäiville esityksen kansallisen raskaan lentokuljetuskapasiteetin tarpeesta. Asiaa selvitetään puolustusministeriön johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä. Työssä tulisi ottaa huomioon kuljetuskyvyn hyödyntäminen evakuoinneissa ja ambulanssikoneena.
Prikaatikenraali Arto Rädyn johtaman työryhmän esitys valmistunee ensi vuoden alkupuolella.
Yhteistyökuvioita haetaan
Raskaan ilmakuljetuskyvyn hankinnassa vaihtoehtoina tulisivat ilmeisesti kustannussyistä kyseeseen yhteishankinta jonkin muun maan tai Finnairin kanssa.
Ilmavoimat on ehdottanut kahden tai kolmen kuljetuskoneen hankintaa Finnairin ja eri ministeriöiden yhteistyönä. Tässä vaihtoehdossa koneet toimisivat Finnairin matkustajaliikenteessä, mutta palvelisivat myös ilmavoimia EU-kriisinhallintatehtävissä. Tarvittaessa niitä voitaisiin käyttää myös tsunamin tapaisissa katastrofitapauksissa sairaankuljetuskoneina.
Sopiva konetyyppi olisi Airbus 330, joka kelpaisi sekä matkustajaliikenteeseen että Hornet-hävittäjien ilmatankkauskoneeksi. Ilmavoimat kaipaa kahdensadan henkilön Hornet-valmiusyksikön siirtämiseen sopivia koneita EU-kriisinhallinnassa ensi vuosikymmenellä.
Mahdollisuus rajoitettuihin lääkintäevakuointeihin otettiin huomioon jo ilmavoimien uusien Casa-kuljetuskoneiden hankinnassa.
Nykyisin EU-taistelujoukkojen siirto kriisikohteisiin on niin sanotun Salis-sopimuksen ja Ukrainasta vuokrattavien Antonov 124 ja Iljushin 76 -koneiden varassa. Tämä järjestely ei kuitenkaan oikein sovi yllättäviin evakuointitilanteisiin.
Valmiuslaki yhä kesken
Edelleen pohditaan myös muun muassa matkanjärjestäjien tiedonantovelvollisuuden sisältöä ja jatketaan valmiuslain valmistelua seuraaville valtiopäiville.
Oikeusministeriö ei tuo lakia enää nykyiselle eduskunnalle. Valmiuslakitoimikunta on esittänyt, että lain käyttöönotosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, eikä presidentin asetuksella kuten nykyään. Presidentin kanslia on ilmoittanut vastustavansa presidentin vallan karsimista.
Myös valmismatkalain uusiminen jää seuraavalle eduskunnalle. Laissa on tarkoitus määritellä matkanjärjestäjän tiedonantovelvollisuudet matkoihin liittyvistä riskeistä.
Nykyinen lakiteksti ei mainitse riskitekijöitä erikseen tiedotusvelvollisuuteen kuuluvana. Lakia pohjustavan työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa. Avustusvelvollisuus matkanjärjestäjällä on jo nykyisen lain nojalla.