Pääkirjoitus

Il­mai­lu­ala osa syvää mur­ros­ta

Ilmailualalla on menossa sama murros, joka jo vei töitä perusteollisuudesta.

Ilmailualalla on menossa sama murros, joka jo vei töitä perusteollisuudesta. Globaalit ongelmat joudutaan ratkaisemaan paikallisesti, sillä instituutiot eivät ole pysyneet perässä.

Lentoasemia ylläpitävä Fin-avia suunnittelee lennonneuvontapalveluiden ulkoistamista. Kustannussäästöjen takia lennonneuvojien työt viedään Viroon. Samaan aikaan Finavia on päättänyt siirtää Tampereen aluelennonjohdon Helsinki-Vantaalle. Pahimmillaan siirto tietää potkuja osalle työntekijöistä.

Finavian ja sen henkilöstön välit ovat tulehtuneet ja edessä voi olla pitkä lakko. Lennonjohtajien lakko lamauttaisi lentoliikenteen ja aiheuttaisi yhteiskunnalle isot laskut.


Lennoilla kuohuu muukin kuin samppanja. Pitkään turbulenssissa poukkoillut Finnair on edelleen tyytymätön tulokseensa. Syksyn työehtosopimusneuvotteluissa tavoitellaan kustannussäästöjä. Välejä hiertää erityisen pahasti ulkomaalaisen henkilökunnan palkkaaminen.

Finnairin viime vuosina harjoittama politiikka on jatkumoa perusteollisuudessa jo tapahtuneelle alasajolle. Kotimaasta tuotanto lopetetaan ja työntekijät irtisanotaan, mutta investoinnit ulkomaille jatkuvat vilkkaana. Esimerkiksi metsäteollisuutta on siirretty halvempien kustannusten perässä lähemmäs markkinoita.

Sama loppuhuipennus tiivistyy nyt lentoliikenteen kotimaisen henkilöstön eloonjäämiskamppailussa. Voittajia eivät tule olemaan suomalaiset työntekijät. Valtion omistajaohjaus on ollut kädetön, mutta myös toimeton.

Kansainvälisen talouden kehityskulut ja murrokset purevat entistä kovemmin. Tähän saakka Suomi on hyötynyt globaalitaloudesta, mutta nyt iskee lujasti takaisin. Seurauksena on talouden kriisiytyminen. Maailmalta vyöryvät ongelmat joudutaan ratkaisemaan talousalueiden tasolla. Talouden keskinäisriippuvuus on edennyt nopeammin kuin instituutioiden kehitys.

Paineet kohdistuvat työmarkkinoille. Pitkään ajateltiin, että kotimarkkinat olisivat suojassa, mutta siivous-, huolto- ja rakennustoiminta ovat jo osin ulkomaisen, halvemman työvoiman käsissä.

Ay-liikkeen vastarinta ei paljon auta, jos työt voidaan pyörittää halvemmin. Lääkkeeksi on tarjottu joustoja työmarkkinoilla ja koulutustason nostamista entisestään. Jokaiselle alkaa olla selvää, että jos talous ei kasva, vienti ei vedä ja työmarkkinat eivät toimi, on edessä vain huonoja vaihtoehtoja.


Innovaatiot ovat talouskasvun edellytys. Suomessa innovaatiotoiminta tapahtuu kuitenkin liiaksi julkisen vallan toimesta. Yrityksiä ja tutkimustakin on järkevää tukea vain siltä osin, kuin hyödyt valuvat takaisin yhteiskuntaan. Sitä paitsi riskinotto kuulu innovaatioihin ja yritystoimintaan.

Talouspolitiikalla, koulutuksella ja tutkimuksella on silti syytä kannustaa kasvun edellytyksiä kaikin tavoin. Yhtälö on vaikea, kun murroksessa pitäisi estää kansalaisten keskinäisen luottamuksen rapautuminen. Olemme pahassa noidankehässä, sillä ulkoistukset ja investointien suuntaaminen ulkomaille nakertavat uskoa yhteiseen hyvään.
Siksi talouden valmiuksia on syytä parantaa koko ajan. Keinothan me jo tiedämme.