Tasan viikko sitten skandinaavinen lentoyhtiö SAS välttyi ilmeiseltä konkurssilta tekemällä sopimuksen, jonka perusteella yhtiön työntekijöiden palkat ja työsuhde-edut heikkenevät.
Sopimuksen ansiosta yhtiö saattoi jatkaa toimintaansa. Torstaina SAS ilmoitti tulevaisuudenuskoa hehkuttamalla 45:stä ensi kesään mennessä avattavasta uudesta reitistä.
SAS:n ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Uusien työehtosopimusten jälkeenkään yhtiö ei pysty kuljettamaan matkustajia läheskään yhtä matalin kustannuksin kuin keskeiset kilpailijansa, vaikkapa Norwegian.
SAS:n rasitteena ovat myös polttoainesyöpöt koneet. Kierre on tässä vaikea: jos ei ole rahaa, konekannan uudistaminen ei onnistu, mikä tietää korkeiden polttoainekustannusten jatkumista hamaan tulevaisuuteen.
Skandinaavinen lentoyhtiö ei ole ongelmineen yksin. Vaikeuksia on lukuisilla muillakin perinteisillä yhtiöillä, jotka nousivat asemiinsa säännöstellyn lentoliikenteen aikana. Raskaista kustannuksista rimpuilee eroon myös Finnair, joka ankarien säästöjen jälkeen uskoo tänä vuonna pääsevänsä voitolliseen tulokseen, ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008.
Perinteisten yhtiöiden apajille ovat tuottavimmille reiteille tulleet niin sanotut halpalentoyhtiöt, joilla erityisesti työvoimakustannukset ovat vanhoja kilpailijoita olennaisesti matalammat. Joukkoon kuuluu esimerkiksi Suomen markkinoille toissa vuonna ilmestynyt Norwegian, joka jo rajuilla, sittemmin loppuneilla alehinnoilla pudotti Oulun-reitiltä SAS-konserniin kuuluvan Blue1:n.
Matalat työvoimakustannuksetkaan eivät vielä takaa menestystä. Air Balticin pelasti konkurssilta jokin aika sitten vain Latvian valtion tulo avuksi. Sitä operointia tutkii nyt EU:n komissio. Ajan rajua rientoa kuvaa se, ettei ole kuin pari vuotta siitä, kun yhtiö ilmoitti perustavansa Ouluun yhden lentoliikenteen solmukohdistaan. Nyt yhtiö ei lennä Ouluun lainkaan.
Virolainen Estonian Air yritti niinikään kasvaa nopeasti ja luoda solmukohdan Tallinnaan. Kalliiksi tullut laajentumiskokeilu loi solmun vain yhtiön talouteen ja johti yhtiön suomalaisen toimitusjohtajan ja joka toisen työntekijän potkuihin.
Lentoyhtiöiden vaikeuksiin on raskaiden kulujen ja huteralle pohjalle rakennettujen liiketoimintaratkaisujen ohella syynä talouden yleinen epävarmuus. Jos ajat olisivat vakaat, uutisia irtisanomisista, säästöistä ja konkursseista olisi vähemmän. Nyt huonoja uutisia voi odottaa lisää.
Suomenkin lentoliikenteessä heikkojen aikojen merkit ovat selvät. Matkustajamäärän kasvu on jäätynyt.
Oulussa voidaan lähipäivinä juhlia sitä, että matkustajien vuotuinen määrä ylittää ensi kertaa miljoonan rajan, mutta takaiskujakin on tullut. Viimeksi SAS ilmoitti lopettavansa suorat lennot Kööpenhaminaan, samoin Air Baltic lopetti tänne lentonsa ainakin talveksi.
Suoria reittilentoja ulkomaille tarvittaisiin Oulusta ehdottomasti muuallekin kuin Tukholmaan.