illoin syttyi Te­na­va­täh­ti

Silloin ennen oli aina kesä ja lauantai-ilta. Kun Maikkarilta tuli Tenavatähti, sitä katsottiin herkeämättä joka savussa, ja se vangitsi ruudun ääreen kansalaiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Jokaisella oli niistä mielipide. Yksi sitkeimmistä Tenavatähteen liittyvistä väärinkäsityksistä on ollut pitää sitä yksinomaan iälleen sopimattomia lauluja luikuttavien, miniatyyriaikuisiksi stailattujen lasten temmellyskenttänä. Vuosiin 1990--1995 mahtui tyyliä laidasta laitaan. Nykytutkimus tuntee ainakin seitsemän eri tenavakategoriaa.

Tenavatähden manttelinperijän Karuselli-laulukilpailun valtakunnallinen finaali lauletaan 16. 5. Turussa.

1. Klassiset miniatyyriaikuiset

Kilpailua vuodesta toiseen voimakkaasti leimannut tyylilaji. Mielipiteitä jyrkimmin jakava ja suurimmat tunnekuohut nostattava kategoria. Niin tai näin, ei ole sitä suomalaisen tanssikansan edustajaa, jonka sydän ei sula, kun taskukokoinen romaniprinssi, karamellinkoreaksi kammattu ja koristettu Leif Lindeman kantasormuksineen ja silkkipusakoineen luikauttaa haaveitten Satumaan.

Muista myös: Leif Lindgrenin Liljankukka, Markus Määttäsen Olet kohtaloni, Nadja Lindemanin Kesäyö ja Annika Siltaniemen Hienohelma.

2. Julkkisperheiden perässähiihtäjäpenikat

Pieni mutta näkyvä tenavatähtien alalaji. Tunnistaa niin etu- kuin jälkikäteen annetuista lausunnoista "En usko, että mun isän/äidin ammatti on mitenkään vaikuttanu tähän mun uravalintaan/biisivalintaan/menestykseen". Kilpailukappaleena usein joku perheensisäisesti sävelletty/sanoitettu/tuotettu tekele. Kamera poimii yleisöstä (tai mikä pahinta, bändistä) jonkun TV:stä tutun, joka töröttää toisten, arkisempien vanhempien seassa näennäisen vaatimattomasti ja moikkaa Seppo Hoville.

3. Söpöt supermuksut

Oikein kuulee iskän taskulaskimen napseen, kun kolmeatoista ikävuotta lähentelevä jänttärä puetaan vauvanvaatteisiin lepertelemään Lapsen maailmaa. Söpöt pellepuvut, hassut haalarit tai rimssucolleget sekä lapsenomaisen hurmaavat, räätälöidyt biisit kuten Isi tuulettaa tai Skeittaaja viestivät hitaammallekin aikuiselle, ettei nyt ainakaan puhuta lapsille sopimattomista tunteista. Oma veikeä alalajinsa olivat tietysti kempeleläiset, joiden sirkeitä suorituksia riitti joka vuodelle kuin kanslian kopiokoneesta konsanaan.

Hyytävimpiä esimerkkejä aiheesta: Daraleen Onks Tiina kotona, Ella Lahtisen Lounatuulen laulu ja Karoliina Moilasen Voihan pojat. Oppineet kiistelevät, kuuluko Timo Turunen pääsääntöisesti tähän vai kategoriaan 1.

4. Jäyhät perinnepennut

Eivät auttaneet äidin kyyneleet eikä edes Seppo Hovin pelätty toru, kun Matias Sassali jutisti kuin panssarivaunu lähetyksestä toiseen Elämää juoksuhaudoissa -biiseineen. Vaikkeivät tuomarien pistehanat auenneet, niin kansan sydämet sentään. 10-vuotias jolpperi tilitti tulevien jälkeläistensä mahdollista sotaorpoutumista ja väki äänesti niin että puhelinkeskukset tukkeutuivat.

Myös posket tytisten viisikielistä rimputtava Reetta Jakkula (Sinisiä punaisia ruusunkukkia) tai rehvakkaaksi tukkijätkäksi puvustettu Tuomas Iso-Ahola (Lännen lokari) ovat lajin tyylipuhtaita edustajia.

5. Eksotiikastaan ammentajat

Tunnetaan Tenavatähtien taustajoukkoja, joissa eli sitkeässä uskomus, että mikä tahansa totutusta poikkeava siivittää vähintään semifinaaleihin. Eksotiikaksi riitti 90-luvun alussa vieras esityskieli (Christopher Romberg: Sköna människor, Krista Pylkkö: What about Tomorrow´s Children), etninen tausta (Anne Rasmus: Saamen neito (Guoktelogiovcci)), erikoinen ulkonäkö (Johanna ja Isabella Virtanen) - jopa pohjoispohjalaisuus (Elina Kurola: Tyttö Pohjanmaalta).

Huomattakoon, että kilpailun luonteen ansiosta pelkkä romanitaustaisuus ei oikeuta tähän kategoriaan kuulumiseen. Ks. kategoria. 1.

6. Diivailevat shownulikat

Se toimii ehkä kerran! Tai no, ehkä kahdesti! No eihän se nyt voi olla toimimatta, jos pikkujätkälle laitetaan aurinkolasit ja rotsi ja biisiksi valitaan jotain riehakasta rokkia. Jäykimmille Tenavatähti-entusiasteille tässä meni raja, ja jopa fanien joukosta on kuultu napinaa "puuttuvasta laulutaidosta, jota on kompensoitu liialla showmeiningillä". Voittamastahan se ei tietysti estä - showbisnes on showbisnestä.

Ken voisi unohtaa Konsta Hietasen Daa-da daa-dan tai Antti Kivistön Blue Suede Shoes -tulkinnan. Taajaan esitetty Kerrostalon rokkibändi -biisi voi esittäjästä riippuen toimia vaa´ankielenä myös kategorian 3. suuntaan.

7. Ihan pihalla -lapsoset

"Voittaisin, jos nämä kisat pidettäisiin ulkona" -tapaukset. Tenavatähti-historiasta muistetaan osanottajia, joista näki, että he ikänsä vähäisyyden tai ikäkauteensa liittyvien muiden intressiensä takia eivät olleet touhussa aivan täysin läsnä. Esimerkkeinä aivan muissa maailmoissa Ruhtinaan viulua jollottava Antero Lindgren tai jättimäisen jäätelötuutin tapaan mikkiä puristava Heli Teittinen Villihevosineen. Vahvistamattoman huhun mukaan Seppo Hovi olisi jopa nipistänyt jotakuta tällaista tolvanaa - kenties reaktion toivossa. Mene ja tiedä.

Ilmoita asiavirheestä