Autolla matkaavat suomalaiset suosivat aikaisempaa enemmän huoltoasemia ja vastaavia taukopaikkoja tienvarsien levähdyspaikkojen sijasta. Siksi levähdyspaikkojen ylläpidossa keskitytään harvoihin tasokkaimpiin paikkoihin ja jätetään heikomman tason paikat vähemmälle huolenpidolle.
"Nyt eletään tasaista vaihetta, eli olemassa olevia paikkoja ylläpidetään ja pikkuisen varmistetaan, että mitään rapistumista ei pääse tapahtumaan. Uusia paikkoja ei ole tulossa, koska verkosto on riittävä", sanoo hoidon hankintapäällikkö Markku Tervo Oulun tiepiiristä.
Viisi vuotta sitten tehty selvitys pätee edelleen: verkkoa harvennetaan vähän erityisesti Kainuun suunnassa, ja jäljelle jäävien tasoa nostetaan hieman jotta perusasiat tulevat kuntoon.
Nelostien varrella Oulun etelä- ja pohjoispuolella on seitsemän levähdyspaikkaa, joissa sitä tasoa pyritään kohottamaan. Oulun ja Kemin välillä ne ovat Takukangas ennen Iitä, Haarakangas ja Kuivaniemen tienoilla oleva levähdyspaikka. Eteläpuolella tärkeimmät ovat Vaskikello, ja siitä pohjoiseen Uljua sekä Nakkula.
Kuusamontiellä ainoa tasokkaaksi katsottu levähdyspaikka on Hirvisuo, jossa toimii myös kioski. Kainuuntien levähdyspaikka on Jaalangassa, Raahen suunnassa paikat ovat Järvelänjärvi ja Revonneva.
Roskapönttöjä vähemmäksi
Tervon mukaan Oulun tiepiirin alueella ei ole osuuksia, joita joutuisi ajamaan kovin pitkästi ennen kuin eteen tulee edes jonkinlainen levähdyspaikan tapainen. Hänen mukaansa teillämme toteutuu periaate, että pysähdyspaikka löytyy vähintään puolen tunnin ajon jälkeen.
Levähdyspaikoissa on jo toteutunut sellainen muutos, että peltiset roskapöntöt on vähitellen jätetty pois. Ihmiset toivat pönttöihin liikaa omia talousjätteitään, eivätkä ne palvelleet tienkäyttäjiä.
Roskien tyhjentäminen kävi tiepiirille liian työlääksi. Nyt keskitytään ylläpitämään uuden mallisia, maan sisään rakennettuja roska-astioita. Roskisten kunnostus ja kartoitus saatetaan tänä kesänä loppuun. Tien käyttäjän tarpeisiin roskiksia pitäisi olla Tervon mukaan riittävästi.
"Niitä on selvästi harvemmassa, jotta tätä väärinkäyttöä esiintyisi vähemmän. Yritämme saada asian sillä tavalla hallintaan, että sellaiset roskapöntöt, joita ei tarvita, poistetaan. Jos paikalla ei ole roskapönttöä, sinne ei tuoda tavaraa. Sen verran ihmiset kuitenkin haluavat pitää ympäristöstään huolta", hän sanoo.
Nykyaikaiset palvelut vetävät
Roskisten ja ruokailupöytien tarve on Tervon mukaan nykyisin selvästi vähäisempi kuin 10-15 vuotta sitten. Tienkäyttäjät tukeutuvat nykyisin huoltoasemiin ja nykyaikaisiin palvelukeskuksiin enemmän kuin aikaisemmin.
"Ennen pysähdyttiin tien päällä ja syötiin eväitä, minkä takia Suomeenkin rakennettiin paljon näitä paikkoja. Nyt pysähtyminen on erilaista. Venäjällä on nyt sama vaihe menossa kuin meillä 15-20 vuotta sitten. Siellä lähdetään lomareissulle ja syödään luonnon helmassa eväspaikoilla, koska huoltoasemapalveluja ei juuri ole", Tervo vertaa.
Roskiksilla varustettujen levähdyspaikkojen määrä on vähentynyt 30-50 prosenttia. Myös ruokailupenkkien määrä on vähentynyt selvästi, ja niitä löytyy vain tasokkaimmilta paikoilta.
Suomalainen automatkailija ei mielellään käy levähdyspaikan vessassa, ellei se ole riittävän tasokas. Siksi tiepiireissä on viety vaatimattomimmat pois ja keskitytty vesiklosetillisiin tai muuten siisteihin vessoihin. Ilkivalta ja sotkeminen tienvarsien vessoissa on ollut ongelma.
"Ylläpidon ja hoidon kannalta sitä tapahtuu valitettavan usein. Jopa kokonaisia WC-pönttöjä on viety. Pitäisi muistaa, että jokainen ilkivallan teko tai sotkeminen on pois meidän kaikkien rahapussista", Tervo sanoo.
