Huippuvuorilla avataan huomenna Nooan arkiksi tai Tuomiopäivän holviksi nimetty kasvigeenipankki. Syvälle kallioon louhittuihin kolmeen suureen halliin varastoidaan 10 tonnia siemeniä eri puolilta maailmaa. Ne säilyttävät itävyytensä, vaikka niiden emokasvit tuhoutuisivat jossain päin maailmaa.
Hallien lämpötila on laskettu koneellisesti -18 asteeseen. Koska hallit ovat 130 metriä paksun ikiroudan keskellä, tarvitaan niiden jäähdyttämiseen tavallista vähemmän energiaa. Ikirouta takaa myös sen, että lämpötila pysyy -4 asteessa, eli yhtä kylmänä kuin kallio, vaikka koneellinen jäähdytys ei toimisikaan. Näin esimerkiksi ohran siemen voi säilyttää itävyytensä vuosikymmeniä.
Geenipankin hyllyille mahtuu 4,5 miljoonaa siemennäytettä, joiden tiedot tallennetaan sähköisesti internettietokantaan. Huippuvuorilla on jo varmuuskopiot muun muassa Kolumbian, Meksikon, Kanadan, Filippiinien, Syyrian, Nigerian, Pakistanin, Kenian ja monien muiden maiden geenipankkien siemenistä.
Huippuvuorten pääkaupungin Longyearbyn ulkopuolella sijaitseva kasvigeenipankki on kaikkien maailman siemenpankkien varmuusvarasto. Suuri osa niistä sijaitsee kehitysmaissa, joissa on myös suurin osa koko maailman ruokakasvien monimuotoisuudesta. Jos niiden siemenpankit tuhoutuvat esimerkiksi luonnonkatastrofissa, sodassa tai varojen puutteessa, voidaan ne perustaa uudestaan Huippuvuorten varmuusvaraston avulla.
"Geneettisen muuntelun häviäminen on maailmanlaajuinen ongelma", kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) erikoistutkija Merja Veteläinen. Syynä ovat muun muassa laajat, yhden lajikkeen viljelyalat.
"Esimerkiksi Suomen ohrapelloissa oli ennen monia erinäköisiä kasvustoja, mutta kasvinjalostus on yhtenäistänyt niitä", Veteläinen kertoo.
Pohjoismaissa geenivarojen hupenemiseen herättiin jo 1900-luvun alussa, mutta Pohjoismainen geenivarakeskus (NGB) perustettiin Etelä-Ruotsiin vasta 1979. Sen varastoihin on sijoitettu myös suomalaiset geenivarat.
"Silloin kotimaista maatiaisaineistoa oli jo hävinnyt", Veteläinen harmittelee.
Suomen talletettuja geenipankkinäytteitä on noin 1 300 siemennäytettä, kuten kaikki viljat, herneet, vihannekset ja nurmikasvit. Niistä on sekä maatiaiskantoja että erilaisia jalostuslinjoja ja lajikkeita.
Vaikka Huippuvuorten kasvigeenipankki onkin Norjan rakentama, hallinnoi Pohjoismainen geenivarakeskus sen toimintaa, siementen kokoamista ja niiden säilyttämistä.
Kasvigeenipankki säilyttää koko maailman ruokakasvien geneettisen monimuotoisuuden tuleville sukupolville. Pankista on apua, kun ruokakasveja joudutaan sopeuttamaan ilmastonmuutokseen, uusiin kasvisairauksiin ja kasvavan väestön tarpeisiin.
"Maailmassa ja varsinkin kehitysmaissa on hyvin paljon geenipankkeja, joilla ei ole varmuusvarastoa", Veteläinen huomauttaa. Siksi on tärkeää, että erityisesti köyhien maiden geenipankit voivat lähettää siemeniään Huippuvuorille.
Huippuvuorten geenipankki onkin rakennettu yhteistyössä kansainvälisen Global Crob Diversity Trustin kanssa. Säätiö auttaa kehitysmaiden siemenpankkeja tallentamaan arvokkaita kasvigeenejään.