Ikiroudan sulamisella tulee olemaan vakavia seurauksia arktisella alueella, joka on lämmennyt lähes kaksi kertaa nopeammin kuin muut maapallon osat. Jäätyneen maankamaran päälle rakennetut tiet, rautatiet, öljy- ja kaasuputket, teollisuuslaitokset ja rakennukset vaurioituvat, jos niiden perustukset sortuvat. YK:n ympäristöohjelma Unep varoittaa myös siitä, että Arktiksen ikiroutaan varastoituneet myrkyt voivat vapautua, jos maaperä sulaa.
Merkit ikiroudan sulamisesta ovat jo näkyvissä. Siperiassa on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana kuivunut suuri määrä arktisia järviä ja sama uhkaa niitä myös Pohjois-Kanadan ikirouta-alueella. Vuosisadan puoliväliin mennessä jopa 30 prosenttia maapallon ikiroudasta voi hävitä, varoittavat sekä Unep että hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC.
Arktisella alueella on myös paikkoja, joiden jäätyneeseen maaperään on kertynyt myrkyllisiä aineita. Ikiroudan sulamisen myötä myrkylliset saasteet pääsevät leviämään sekä paikallisesti että laajemmalle alueelle, Unep muistuttaa. Myös monivuotisen arktisen jään sulaminen vapauttaa siihen varastoituneet ympäristömyrkkyjen kaukolaskeumat.
Pohjois-Venäjän öljy- ja kaasuteollisuus toimii laajalla ikiroudan alueella. Jamalo-Nenetsian autonomisessa piirikunnassa sijaitseva maailman suurin maakaasun tuotantoalue voi ikiroudan sulaessa muuttua hyllyväksi saaristoksi. "Siitä on jo dokumentteja", vahvistaa arktisen globaalimuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Kun maakaasua pumpataan pois, syntyy maan alle tyhjiöitä. Ikiroudan sulaminen voi saada jo vajonneen maaperän romahtamaan entistä voimakkaammin. Samalla se vettyy rajusti. Sulanut ja vajonnut maaperä voi myös huuhtoutua pois tulvivien jokien mukana, jolloin syntyy laajoja ekokatastrofeja.
Ikiroudan alueelle on rakennettu paljon juuri öljy- ja kaasuteollisuuden tarvitsemia rakenteita, joiden välillä kulkee öljyputkia. Niidenkin perustukset voivat maan vajotessa pettää. "Ne pitäisi rakentaa äärimmäisen viisaasti", Korhola kommentoi.
Ikiroutaan, joka on yleensä jäätynyttä suota, on varastoitunut valtavat määrät metaania. "Muutamia vuosia sitten ikiroudan vaikutus muuttui: ennen se oli suuri hiilivarasto mutta nyt sulava ikirouta luovuttaa ilmakehään metaania", Korhola kertoo. Vaikka tutkimukset ovatkin vielä kesken, arvioidaan niissä kaikissa metaanipäästöt voimakkaiksi. Ne kiihdyttävät entisestään ilmaston lämpenemistä, sillä metaani on 20 kertaa hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu.
Metaani on vain yksi arktisella alueella syntyvistä noidankehistä. Vastaava vaikutus on jään ja lumen sulamisella, sillä niiden alta paljastuva maa ja meri imevät auringon säteilyä ja lämpenevät entistä enemmän. Myös yhä pohjoisemmaksi levittyvä kasvillisuus imee auringon lämpöä.
Arktisella alueella asuu lähes neljä miljoonaa ihmistä, joista 10 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin. Heille ilmastonmuutos merkitsee arktiseen luontoon sopeutuneiden elinkeinojen muuttumista tai lopullista kuolemista. Jääolosuhteiden vaihtelut vaikuttavat jo nyt metsästykseen ja kalastukseen mutta myös saaliseläinten vaellusreitit ovat muuttumassa.
Ikiroudan sulaminen vaikuttaa myös kylien ja taajamien elämään, kun niiden rakennusmaa pehmenee ja altistuu eroosiolle. Myrskyjen lisääntyminen sekä merijään ja ikiroudan väheneminen kuluttavat ranta-alueita niin, että satoja vuosia vanhaa asutusta joudutaan siirtämään kauemmas meren rannalta. Niin tapahtuu parhaillaan esimerkiksi Alaskan länsirannikolla Kivalinassa.