Ympäri maailmaa aherretaan yhä ikiliikkujan kimpussa. Satakunnan Museon tutkijan Sirkka-Liisa Hakalan mukaan on keksijöiden koulukuntia, jotka edelleen uskovat kumoavansa luonnonlait.
"Osa toivoo löytävänsä salaisen aukon, jonka avulla kierretään tosiasia, ettei ikiliikkujaa voi keksiä", Hakala kertoo.
Ikiliikkuja on jatkuvasti käynnissä oleva laite, joka liikkuu ilman ulkopuolista energiaa. Varhaisimmat säilyneet tiedot laitteista ovat Intiasta 1100-luvulta. Viimeisen parin sadan vuoden ajan ikiliikkujasta haaveilu on varmistanut hullun kirjoihin pääsyn. Maineesta pääsi vain toimivan ikiliikkujan esittelyllä - eli ei mitenkään.
"Vielä 1600-1700-luvuilla harrastus oli varsin arvostettu ja herraskainen. Sitä harjoitettiin samalla tieteellisellä tasolla kuin alkemiaa", Hakala selventää.
Yksi ikiliikkuja on päätynyt Satakunnan Museon huhtikuun esineeksi. Nelijalkainen jousitettu laite on tyypillinen ikiliikkuja siinä mielessä, ettei se liiku.
Museon kokoelmiin 1928 Nakkilasta saadun laitteen on rakentanut perämies John (Johan) Petter Léman (1864-1931). Tekijän mukaan se ei tullut aivan valmiiksi. Museoon tullessa siitä puuttui jo osia. Léman ikiliikkujineen poseerasi Suomen Kuvalehdessä 1924.
Ikiliikkujista ja niiden keksijöistä myös yleisesti tietoa antava näyttely on esillä Satakunnan Museossa 6. 4.-2. 5.