Ikean kaltaisen maailmanjätin rantautuminen Haaparannalle panee lähialueen erikoistavaramarkkinat sellaiseen myllyyn, jossa jotkut auttamatta putoavat kyydistä.
Samalla kun rajalle rakentuu uusi kaupallinen keskus, alkaa myös markkinaosuuksien jako, joka edellyttää yrittäjiltä valppautta.
"Nyt on oltava hereillä", sanoi kehittämisyhtiö Team Botnian toimitusjohtaja Seppo Valtanen vuosi sitten.
Tänään Valtanen on hieman huolissaan. "Ilmapiiri on aika lailla odottava: katsellaan miten Ikean asiakkaat käyttäytyvät. Tässä suhteessa pitäisi olla vähän rivakampi ote."
"Monilla asia oli mielessä. Mutta valmistauduttiinko tulevaan riittävästi, se on hyvä kysymys. Ei varmasti tarpeeksi", toteaa puolestaan Länsi-Pohjan yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta.
Torniolaiset valaisinyrittäjät Paula Aikio-Tallgren ja Erkki Tallgren miettivät vuoden verran vastavetoa Ikean erikoisliikettä vastaavalle valaisinosastolle, ja päätyivät outlet-tyyppiseen eli
tehtaanmyymälä-konseptiin.
Myymälä siirtyy tammikuussa vuokratiloista takaisin omiin, remontoitaviin tiloihin.
Outlet leviää lähinnä Haaparannalla, jossa Iittala avasi tällä konseptilla.
Isosti ja
myös hinnalla
"Lähdemme kilpailemaan isosti, ja myös hinnalla. Uskon suuruuden ekonomiaan", Aikio-Tallgren sanoo. Pariskunnalla on myös tukkuyhtiö Virvatuli-Valaisimet Oy, joka tuo valaisimia lähinnä Kiinasta ja välittää niitä eri puolille maata.
Vaihtoehtona Tallgrenit harkitsivat myös liikettä, joka keskittyisi hinnakkaisiin valaisimiin, mutta realiteetit sanelivat toisen ratkaisun.
"Päädyimme siihen, että asiakkaita ei olisi riittänyt; pohjoisessa hinta on aina ollut tärkeä kilpailukeino."
Tallgrenien tukkuyhtiö oli Mäntsälässä vuoteen 1999 asti, ja silloin he saivat vierestä seurata Espoon Ikean aiheuttamia vaikutuksia.
Paula Aikio-Tallgren arvioi, että sama kaava toistuu myös rajalla. Omassa liikkeessä ei ole näkynyt isoa notkahdusta, mutta eipä kyllä shoppailuturistejakaan. He tulevat vasta seuraavilla kierroksilla, kun Ikean puolen vuoden avajaishumu on tyyntynyt.
Kemissä asti laineet eivät ole juuri tuntuneet, vaikka Kankaanranta onkin aistivinaan hienoista hiljaiseloa kemiläisliikkeissä. "Meillä ainakaan vaikutukset eivät näy", Kemin Mustan Pörssin yrittäjä Petri Pitkänen sanoo. Hän arvelee, että kodinkoneliikkeessä Kemissä niitä ei ole jatkossakaan.
Rovaniemi
jää jälkeen
Monilla muilla bisnesaloilla rajan vilkastuminen on alkanut näkyä laajemminkin. Tornion ja Haaparannan kaupunginhotellit ovat jo myyneet hyvin kevättä ja ostospakettimatkoja bussiryhmille. Kankaanrannan vetämän yrittäjäyhdistyksen ruotsalainen sisarjärjestö Företagarna Norrbotten tulee helmikuussa talvipäiville Kemiin, kun rajalta ei saanut enää huoneita. Luonnollisesti porukka vierailee myös Ikeassa.
"Vire on ollut alusta asti positiivinen", Kankaanranta korostaa. Hän on varma, että rajan ylinen elinkeinotoiminta lisääntyy, mutta nyt tarvitaan verkostoitumista ja muun muassa yhteismarkkinointia. Samoilla linjoilla on Paula Aikio-Tallgren.
"Yhteismarkkinointi on välttämättömyys. Esimerkiksi Pohjois-Norjaan ei aikaisemmin ole tehty markkinointi-iskuja. Mutta alueajattelu on vielä meille uutta", hän pohtii.
Paula Aikio-Tallgren on varma siitä, että kukoistava kaupallinen keskus on enemmän kuin iduillaan. Ostosturismi herää taas eloon. Mutta tämän päivän shoppailijat ovat vaativampia kuin takavuosikymmenien rasvaretkeläiset: he haluavat myös elämyksiä ja hyviä majoituspalveluja. Hotellihuoneita onkin tulossa.
"Monet ovat jo kertoneet tulleensa kolmeksikin päiväksi alueelle", hän tietää. Se ei ole lopulta sen erikoisempaa kuin Kemi-Tornion seudulla asuvien yön yli -matkat Ouluun.
"Kemi-Tornio-Haaparanta tulee voittamaan kauppakeskuksena Rovaniemen alueen, mutta ei Oulua", Paula Aikio-Tallgren ennustaa.