Hallituksen ja opposition välisen juoksuhaudoista huutelun rinnalle saatiin painava puheenvuoro, kun talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti tiistaina raporttinsa viime vuodesta.
Neuvosto on koottu yliopistojen ja Suomen Akatemian ehdotusten pohjalta. Neuvosto tuo keskusteluun osapuolen, joka voi muodostaa kantansa tähyilemättä sitä, ovatko seuraavat vaalit kuukauden, vuoden vai kahden päästä.
Uusi raportti ei kumartele hallitusta, mutta arvioi myös kriittisesti niitä dogmeja, joiden uudelleenarviointi aiheuttaa oppositiolle ja ay-liikkeelle happovaivoja.
Tulevien vuosien raportit vain on syytä kääntää kokonaan suomeksi. Nyt englanninkielisestä tekstistä on suomeksi vain tiivistelmä.
Tuorein raportti on Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle monessa kohtaa tuskallista luettavaa. Toisaalta raportti antaa hallitukselle pontta ajaa uusia keinoja, joilla työllisyysaste saadaan elpymään. Työllisyysasteen nousua hallituksen 72 prosentin tavoitteeseen pidetään raportissa hyvin epätodennäköisenä.
Raportin mukaankin työllisyyden vahvistaminen on perustellusti hallituksen keskeinen pyrkimys – se on olennainen muillekin talouspoliittisille tavoitteille.
Kirpeintä tekstiä hallitus joutuu lukemaan kilpailukykysopimuksesta, jota se pitänee suurimpana voittonaan. Neuvosto pitää esitettyjä arvioita kiky-sopimuksen vaikutuksista ylioptimistisina. Raportti epäilee, että työntekijäjärjestöt vaativat kompensaatioita sosiaaliturvamaksujen siirrosta työnantajilta työntekijöille.
Samalla kiky iskee julkisen talouden suonta: kun työllisyys kasvaakin arvioitua vähemmän, tuloverojen kasvu ei riitä kompensoimaan tuloveroasteen laskua.
Toisaalta kiusallisia arvioita joutuu kuulemaan ammattiyhdistysliikekin. Esimerkiksi ankarasti arvosteltu ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhennys voi raportin mukaan johtaa myönteisempiin työllisyysvaikutuksiin kuin hallituskaan on arvioinut.
Sitkeä pala purtavaksi isolle osalle ay-liikettä on myös neuvoston näkemys vähimmäispalkoista. Raportti ehdottaa, että alimman taitotason työllisyyden parantamiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi olisi hyödyllistä sallia näille ryhmille väliaikaisesti vähimmäispalkkaa alemmat palkat.
Sipilän kabinetille suurimman paineen luonee raportin viesti, jonka mukaan hallituksen on tehtävä vielä parin miljardin lisäsopeutukset, jos se aikoo toteuttaa tavoitteensa julkisen talouden tasapainotuksesta.
Lisäleikkauksia on jo jonkin aikaa pitänyt esillä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Nyreästi asiaan ovat suhtautuneet sekä pääministeri Sipilä että ulkoministeri Timo Soini (ps.).
Hallitus on maalannut itseään nurkkaan myös siinä, että sen linjauksen mukaan verotusta ei kiristetä. Käteen näyttää siis jäävän kaksi ikävää keinoa: joko leikataan tai annetaan tasapainotustavoitteen karata.
Huhtikuinen hallituskauden puolivälitarkastelu vie hallituksen kestokyvyn ankaraan testiin.
Pääkirjoitus