Pääkirjoitus

Ikävän nä­köi­nen ko­ro­tus­kier­ros

Oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee.Se tulee väkisinkin mieleen, kun katsoo kuntien veroprosentin kehitystä.

Oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Se tulee väkisinkin mieleen, kun katsoo kuntien veroprosentin kehitystä. Noin neljännes kunnista eli peräti 136 kuntaa korottaa ensi vuonna tuloveroprosenttiaan. Kuntien keskimääräinen veroprosentti nousee nykyisestä 18,13 prosentista 18,30:een. Kunnat keräävät näin kassoihinsa 150 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Kunnallisverotuksen tasossakin syntyy ensi vuonna uusi "komea" Suomen ennätys. Sen tekee Karjaa, joka nostaa tuloveroprosenttinsa 21:een. Luku on surullisen korkea. Kauniainen, Maarianhamina sekä Hammarland tulevat yhä toimeen 16 prosentilla. Kunnalliset tuloveroprosentit ovat tunnetusti suuria Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Oulussa sen sijaan veroprosentti (18) on pystytty pitämään maan keskiarvon alapuolella.

Kunnat vierittävät tapansa mukaan Suomen kuntaliiton suulla vastuuta veronkorotuksistaan valtiolle. Se kun on syönyt kuntien verotuloja viime vuosina ansio- ja tulonhankkimiskustannusten vähennysten korotuksilla. Kuntaliitto jaksaa muistuttaa, että todellinen tuloveroprosentti kunnissa on vain 14 keskimääräisen prosentin noususta huolimatta.

Valtion ja kuntien välinen kissanhännänveto veroista ja toisten osoittelu sormella on tuttu, mutta hyvin ikävä asia pitkältä ajalta. Verotusta pitäisi katsoa aina kokonaisuutena eikä vain kahden veronkerääjän välisenä nollasummapelinä. Kumpikin osaa pitää puolensa. Aina kun valtio on käynyt kuntien kukkarolla, kunnat ovat panneet vahingon kiertämään ja kiirehtineet veronmaksajain taskulle. Niin käy nytkin. Kunnallisvaalien jälkeen on turvallista nostaa veroja.

Timo Relanderin johtama kuntatalouden selvitysryhmä korosti jo yli kymmenen vuotta sitten, että valtion ja kuntien veroja pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Kuntaliitto on puhunut samaan suuntaan. Sen tuoreimpia esityksiä on verohuojennusmalli, joka kohdentaa taloudellisen vastuun veropäätöksistä valtiolle.

Ajatus on hyvä, koska nollasummapelissä valtio tekee aina ensin omat siirtonsa ja kunnat reagoivat niihin. Kuntaliiton verohuojennusmalli pakottaisi valtion kantamaan vastuuta omista päätöksistään. Kunnat eivät voi kuitenkaan pestä omia käsiään puhtaaksi, oli käytössä mikä malli tahansa. Ne ovat aina osanneet vetää verojaan ylöspäin ja tekevät niin epäilemättä tulevaisuudessakin aina, kun sen viisaaksi näkevät. Myös niiden vastuuta tiukasta taloudenpidosta pitäisi voida lisätä.


paakirjoitus@kaleva.fi