Pääkirjoitus

Ikävää val­ta­po­li­ti­koin­tia

Keski-Pohjanmaan liiton kolme pohjoispohjalaista osajäsentä, Kalajoki, Sievi ja Reisjärvi, ovat joutuneet Kokkolan edustajien valtapoliittisen vyörytyksen kohte

Keski-Pohjanmaan liiton kolme pohjoispohjalaista osajäsentä, Kalajoki, Sievi ja Reisjärvi, ovat joutuneet Kokkolan edustajien valtapoliittisen vyörytyksen kohteeksi. Liiton valtuustolle aloitteen jättäneet Kokkolan edustajat ajavat kaupungin äänivallan kasvattamista Kalajokilaakson kuntien kustannuksella.

Aloitteeseen liittyvä ehdotus virasto-organisaation uudistamisesta heijastelee epäluottamusta maakuntajohtaja Altti Seikkulaa kohtaan. Hän on yhteistyöhakuinen Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun suuntaan. Seikkula tavoittelee Keski-Pohjanmaan kunnille mahdollisimman hyviä kehitysedellytyksiä. Järkevä yhteistyökaavailu ei kuitenkaan käy Kokkolan edustajille, jotka ajavat liittymistä Länsi-Suomen allianssiin.

Turun suunnalta johdetun allianssin linjaukset sopisivat kehnosti Kalajokilaakson kunnille, ja voi kysyä, onko se niille henkisesti tai millään muullakaan tavoin luonteva yhteistyösuunta. Päätösvallan vähennys tekisi osajäsenten aseman heikoksi. Ainakin Sievissä ja Reisjärvellä on jo ryhdytty pohtimaan eroa Keski-Pohjanmaan liitosta, jos niiden päätösvaltaa supistetaan. Esimerkkiä näytti vuodenvaihteessa voimaan tulleella erollaan aiemmin osajäsenenä ollut Haapajärvi.

Nykyisellään osajäsenet voivat osallistua edunvalvontaa koskevaan päätöksentekoon, mutta aluekehityslain mukaisista asioista päättävät vain täysjäsenet. Se on luontevaa kolmen pohjoispohjalaisen osajäsenen osalta, koska ne osallistuvat aluekehityksestä päättämiseen Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Myös muun päätösvallan hupeneminen jättäisi niille Keski-Pohjanmaan liitossa vain vähän sanansijaa.

Perussopimuksen muutos ei sentään mene helposti läpi. Se vaatii tukea muualtakin kuin Kokkolasta, joka on aiemmin jäänyt valtansa kasvattamispyrkimyksissä miltei yksin. Maakuntavaltuuston kokkolalainen puheenjohtaja Roy Sabel (sd) paljasti Kalevassa keskiviikkona, miten pitkälle aloitteen tekijät haluaisivat mennä. He tavoittelevat Kokkolalle äänivallan enemmistöä. Perusteena on kaupungin nykyinen 53 prosentin maksuosuus liiton kuntarahoituksesta. Kokkola ratkaisisi uudelleen myös liiton yhteistyösuunnan, jos se saa enemmistön äänivallasta.

Kaikessa yhteistyössä on otettava huomioon myös muiden edut. Kokkolassa olisi syytä myöntää rehdisti, että Pohjois-Pohjanmaa ja Oulu ovat nykyoloissa luonteva suunta Keski-Pohjanmaan liiton kuntajäsenten enemmistölle. Oulusta on kasvanut monella tavoin vahva veturi, jonka imuun kannattaa hakeutua.

paakirjoitus@kaleva.fi