Laskujen maksaminen on muuttunut niin, että on vaikea pysyä kärryillä menoistaan. Yksi yritys nappaa saatavansa suoraan tililtä, toinen ilmoittaa laskusta kännykkään ja kolmas sähköpostiin.
Onneksi on vielä joku (kaupunki ja verottaja), joka lähettää ikkunalliseen kirjekuoreen sujautettuja laskuja postitse. Sähköisen sekamelskan aikakaudella näitä on miltei ikävä.
Kun käteensä saa oikean laskun, sen voi tarkistaa heti. Saman tien pystyy päättelemään, onko oma talous hanskassa vai ei. Kun laskuja pukkaa useiden eri kanavien kautta, hämärtyy käsitys omasta taloudellisesta tilanteesta.
Tunnollista laskun maksajaa jää vaivaamaan epävarmuus, onko asia tullut hoidettua, ovatko laskut oikein ja riittääkö tilillä rahaa.
Niin hienoa kuin nykytekniikka onkin, se saattaa tehdä tepposensa. Kolme esimerkkiä yhdeltä päivältä osoittavat tämän.
Taloyhtiö vaihtoi isännöitsijätoimistoa. Toimistolta tuli ohje, miten menetellä, jos haluaa panna vastikkeen maksatukseen suoraan tililtä.
Asukas toimi näin. Parin kuukauden päästä hän hoksasi, ettei raha ollutkaan vaihtanut omistajaa. Yllättävä vaurastuminen sai selityksen.
Yhteydenotto isännöitsijään poiki toimistolta viestiin, jossa todettiin vian tulleen korjatuksi ja maksatuksen pelaavan.
Pelasihan se. Isännöitsijältä tuli kohta muistutus parin kuukauden ajalta maksamattomasta autopaikkamaksusta, joka tosin oli maksettu.
Ei muuta kuin ottamaan uudelleen yhteys isännöitsijään, laskuun merkittyyn puhelinnumeroon. Ilmeisesti puhelu ohjautui keskukseen, joka oli tietämätön uuden taloyhtiöasiakkaan olemassaolosta.
Toimihenkilö pyysi laskuun merkittyä laskuttajan nimeä ja puhelinnumeroa, jotta voisi siirtää asian oikealle henkilölle. Laskuun oli kirjoitettu lähettäjäksi isännöitsijätoimisto, puhelinnumeroksi numero, josta henkilö itse vastasi ja sähköpostiosoitteen alkuosaksi ”etunimi.sukunimi@...”.
Tässä vaiheessa henkilö ilmoitti selvittävänsä asian. Näin tapahtuikin ja syy karhuunkin valkeni: asiakkaalle oli annettu väärät viitenumerot.
Kuinka ollakaan, samana päivänä vakuutusyhtiöltä tuli sähköpostiin ilmoitus, että se oli lähettänyt viestin tai laskun, jonka voi käydä lukaisemassa yhtiön nettisivun kautta omilla pankkitunnuksilla.
Vakuutusyhtiön kanssa asioiminen kun ei ole jokapäiväistä hupia, sivun avaaminen otti aikansa. Auton vakuutuslaskuhan se sieltä löytyi.
Sattui vain käymään niin, että vakuutusyhtiö oli jo jokin aikaa sitten ehtinyt lunastaa kyseisen auton itselleen hirven törmäiltyä siihen.
Ei muuta kuin soittamaan vakuutusyhtiöön. Kun yhtiöstä vastattiin, piti leikkiä ensin numeroleikkejä. Näppäile yksi, jos asia koskee sitä ja kaksi jos jotain muuta. Kun oli valinnut yhden, piti toistamiseen valita yksi tai kaksi tai jotain muuta.
Numeroleikin jälkeen toisessa päässä vastattiin ”palvelemme teitä hetken kuluttua...”. Sen päälle soitettiin unettavaa musiikkia ja toisteltiin lupausta palvella pian.
Odotus palkittiin, ystävällinen naisääni vastasi, tutki tapauksen ja pyysi unohtamaan laskun.
Päivän kruunasi sähköyhtiö lähettämällä sähköpostiin samalta ajalta kaksi laskua eri hinnoin. Toisessa oli kuukausimaksukin, jonka asiakas oli hiljattain kilpailuttanut pois.
Sähkönmyyjällekään ei niin vain soiteta. Automaatti ilmoitti myyjän tallentavan puhelut koulutustarkoituksiin ja laadun parantamiseksi. Jälkimmäiseen olisi tarjolla heti yksi ilmainen neuvo: lisää väkeä vastaamaan puhelimeen.
Lopulta miesääni kysyi, miten voisi palvella. Ilmeni, että toinen laskuista, kalliimpi (se kuukausimaksullinen), oli jo poistettu heidän saatavistaan.
Tarkistus maksoi vaivansa.
Kolumni