Rytmimusiikin parissa merkittävän elämäntyön tehnyt Reijo Karvonen kuului Kuusamossa keskikoulun urheilutähtiin. Hän oli erinomainen takamies koulun koripallojoukkueessa, vaikka muutkin pallopelit sujuivat.
Kirkonkylän eliittiin Karvonen nousi kuitenkin bluespohjaista brittirokkia soittaneen 20th Century Blues Organizationin (sittemmin Blues Organization) basistina 1960-luvun lopulla.
Muusikonura oli alkanut jo 15-vuotiaana tanssiorkesterissa, soittamaan hän oppi salaa isoveljensä tekemällä bassolla. Helsingissä hän opiskeli kontrabassoa ja päätyi ensin ravintolabändiin Kotkaan ja sitten Tapani Kansan yhtyeeseen.
Opettajansa innostamana Karvonen pääsi Sibelius-Akatemiaan 1974 solistiselle linjalle, jonka vaihtoi parin vuoden päästä nykyiselle musiikkikasvatuksen linjalle. Sieltä löytyivät Anssi Tikanmäki ja Esa-Markku Juutilainen Ikaros-yhtyeeseen. Kitaristi Peter Lerche haettiin muualta ja alkuperäisen rumpalin Samppa Salmen korvannut Upi Sorvali Ogelista.
Yhtye keikkaili, teki levyn (Ikaros 1978) ja työskenteli studiobändinä muiden levyille. Tikanmäen oma ura urkeni siitä Maisemakuvia Suomesta -levyksi, jonka runkona Ikaros soitti; Kiutaköngäs-sävellys oli Syksyn Sävel -finaalissa 1978.
Karvonen lauloi 1977 Monica Aspelundin taustakuorossa Lontoon euroviisuissa ja edusti sävellyksillään 1978 Suomea sekä euro- että interviisuissa. Seija Simola lauloi Reijon kanssa sanoittamansa balladin Anna rakkaudelle tilaisuus, joka matkasi euroviisuihin Pariisiin.
Ikaros ja Reijo Karvonen kisasivat euroviisupaikasta myös Eero Luparin sävellyksellä ja Karvonen oli vielä viides yhdessä Mirumarun kanssa.
Interviisupaikkaa Ikaros tavoitteli Ami Aspelundin sanoittamalla Reijon biisillä Muille maille ja tuli toiseksi.
Yhtye lähetettiin Suomen Intervisio-edustajaksi Puolan Sopottiin.
Matka oli mieleenpainuva ja Reijo on kertonut haastattelussa muun muassa istuneensa fanilaumojen takia vankina Grand Hotelin baarissa yhdessä Alla Pugatsovan ja Procol Harumin Gary Brookerin kanssa.
Hän teki jo 1975 sooloalbumin Tulossa Reijo Karvonen ja levytti 1979 Tove Janssonin musiikkisadun Kuka lohduttaisi Nyytiä. Peter Lundbladin sävellykset suomensi Kirsi Kunnas.
Tuottaja-säveltäjänä tai esittäjänä hän on sittemmin ollut 16 levyllä, mutta jätti keikkakuviot 1980-luvun vaihteessa keskittyen opettamiseen. Kuusamossa hän veti 1970-luvun puolivälissä useana kesänä pop/jazz-leirejä.
