Oululla on yksi merkittävä ja tähän asti vähän hyödynnetty voimavara, jonka perustalle sen on hyvä rakentaa: väestörakenne.
Kun lähes kaikissa Pohjois-Suomen kunnissa väestö vähenee ja ikääntyy, Oulu kasvaa ja pysyy asukkaidensa ikärakenteelta nuorena.
Oulun väestörakenne (Kaleva 24.6.) on suotuisa verrattaessa sitä muihin nuorekkaina pidettyihin saman kokoluokan kaupunkeihin kuten Espooseen ja Vantaaseen tai vanhoihin isoihin kaupunkeihin Tampereeseen ja Turkuun.
Myös pääkaupunki Helsingin väki on selvästi Oulua iäkkäämpää.
Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Oulun etumatka muihin suuriin kaupunkeihin jopa kasvaa lähivuosikymmenien aikana. Toki oululaisten keski-ikäkin nousee mutta muita hitaammin.
Oulua voidaan syystä sanoa Suomen nuorekkaimmaksi kaupungiksi. Se näkyy myös kaupungin luottamusmiesjohdossa. Merkittävillä paikoilla istuu nuoria päättäjiä.
Ikärakenne näkyi myös eduskuntavaalien tuloksissa. Lähes kaikki Oulusta valitut uudet kansanedustajat kuuluvat nuoriin ikäluokkiin. Eduskunnan kuopuskin - perussuomalaisten Olli Immonen - on Oulusta.
Kun puhutaan väestön vanhenemisesta ja sen aiheuttamista ongelmista, Oululla ei pitäisi ainakaan sen takia olla hätää tulevaisuudessa.
Väestörakenne on vielä paranee, kun viisi kuntaa yhdistyy uudeksi Ouluksi vuonna 2013. Uuden Oulun keski-ikä on 36 vuotta, mikä tarkoittaa, että alueen väestö on ikärakenteeltaan Suomen nuorin.
Tulevaisuus on valoisa etenkin, jos nuorille on työtä ja toimeentuloa. Se onkin akilleen kantapää.
Nuorisotyöttömyys on varsin korkea eivätkä tilannetta ainakaan helpota Nokian edessä olevat vähennykset.
Onhan Oulussakin Nokian palveluksessa nimenomaan nuorta, korkeasti koulutettua väkeä.
Oulu on jo sen kokoluokan kaupunki, että sillä on luontaista vetovoimaa. Se on pohjoisen Suomen suurin kaupunki, ja sen takana on hyvä maine uuden aikakauden teollisuuden rakentajana ja osaajien kouluttajana.
Kaupunkiin hakeutuu nuoria laajalti eri puolilta Pohjois-Suomea. Nuoret tulevat Ouluun alueilta, jotka kamppailevat aivan toisenlaisten ongelmien eli väen vähenemisen ja vanhenemisen kanssa. Jos kaupungissa on tarjota koulutusta ja työtä, ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö nuoret myös asetu asumaan Ouluun.
Toki nuorekkuudella on kääntöpuolensa. Merkitseehän nuori väestörakenne sitä, että kaupungissa pitää olla paljon nimenomaan nuorille suunnattuja palveluita alkaen päiväkodeista ja kouluista.
Se on kuitenkin positiivinen ongelma, jonka kanssa yleensä pärjätään.
Nuorekkuus pitäisi kyetä kääntämään voimavaraksi, jolla kaupunki pyrkii vastaamaan tuleviin haasteisiin.
Nuoresta väestörakenteesta kannattaa tehdä kaupungin tavaramerkki. Sillä, että Oulu on nuorten ihmisten kaupunki, on oma arvonsa kamppailtaessa uusista yrityksistä.