"Täysin ylimitoitettua", toteaa Vähälä-yhtiöiden toimitusjohtaja Mikko Vähälä kuorma-autonkortin ikärajan nostosta 18 vuodesta 21 vuoteen. Muutos tulee voimaan syksyllä.
Hänen mukaansa se karsii alalle tulijoita ja aiheuttaa vaikeuksia tuurausjärjestelyissä. Ikärajan nousu johtuu EU-maiden ajokortin yhtenäistämisestä. Alle 21-vuotias voi saada kortin ainoastaan alan ammattitutkinnon kautta.
Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan keskusliiton (Skal) johtaja Pasi Moisio toteaa, että lomajärjestelyissä auttavat hieman puolustusvoimien vuosittain kouluttamat 4 000 alokasta, jotka saavat armeija-aikanaan suoritetuksi kuorma-autokortin. Tilanne huononee nykyisestään.
"Ei ole kovin oletettavaa, että nuoret kävisivät ammattitutkintoa vain lomitusten tai kesätöiden takia."
Nyt vaaditaan päätös hakeutua alalle
Suurin ongelma on se, että nykyisen autokoulun lomassa käytävän kuorma-autokoulutuksen sijaan nuorten pitää nyt päättää hakeutua ammattikoulutukseen päästäkseen ajamaan kuorma-autoa.
Vähälän mukaan ongelmat ovat edessä parin vuoden kuluttua.
"Suuret ikäluokat jäävät pian eläkkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että noin viisitoista prosenttia kuljettajista poistuu työmarkkinoilta".
Tämä kolo pitäisi saada täytettyä uusilla tulokkailla. Helppoa se ei kuitenkaan ole, koska kuljetusalaa ei nähdä Vähälän mukaan mitenkään seksikkäänä ammattina.
"Vaikea on asettua yksittäisen 18-vuotiaan päähän", toteaa Skalin Moisio.
Alan imagoa on pyritty nostamaan valtakunnallisella hankkeella, jossa korostetaan kuljetusalan hyvää työllisyystilannetta ja ajanmukaista kalustoa.
"Vaikka haasteellista työtähän tämä on, kun ajetaan pimeillä teillä yössä", Vähälä sanoo.
Myös vanhoille kuskeille koulutuspakko
Samalla, kun nuorille tulee ikärajan nosto ja ammattitutkintopakko, myös vanhempien kuljettajien koulutus lisääntyy. EU-päätöksen mukaan kuskeilla pitää olla koulutusta neljäkymmentä tuntia viidessä vuodessa, jotta he saavat pitää ajolupansa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä koulutuspäivää vuodessa.
Vähälän mukaan tämä ei ole suurille yrityksille ongelma, mutta pienet yksityiset ajajat kärsivät tästä. Yksityiset joutuvat itse maksamaan kalliit koulutukset, kun taas isot yhtiöt maksavat ne työntekijöidensä puolesta.
"Nämä maksut menevät suoraan rahtikuluihin. Asiakas ne lopulta maksaa" Vähälä toteaa.
Hän harmittelee sitä, että monilla koulutus jää usein viime tippaan."Ajoluvan menetys ei sitten olekaan helppo asia."
Moisio ja Vähälä näkevät molemmat koulutuspakon kuitenkin myönteisenä asiana.
"Koulutus nostaa alan imagoa samalla, kun yleinen osaamistaso nousee. Koulutusta ei voi ikinä ylenkatsoa", toteaa Moisio.
Vähälänkin mielestä koulutus on hyvästä, mutta hän ei pidä sen pakollisuudesta.