Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) ei peräännyt vapaaehtoisten eläkevakuutusten siirtymäaikakiistassa, joka koskee noin 400 000 yksityishenkilön eläkevakuutusta.
Valtiovarainministeriö esittää vakuutuksiin vain yhden vuoden, niin sanottua teknistä siirtymäaikaa. Vuoden 2006 alusta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen veroedun saa, jos vakuutuksenottaja on valmis nostamaan eläkeikänsä 62 vuoteen nykyisestä 60 vuodesta ja joissakin sopimuksissa 58 vuodesta.
Vakuutusyhtiöt ovat yhdessä rintamassa vaatineet, että uudet säännökset koskisivat vain uusia vakuutuksenottajia ja vanhat sopimukset jatkuisivat ennallaan eikä vakuutettujen tarvitsisi tehdä mitään.
Jos vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottaja ei muuta sopimustaan vuoden 2006 alkuun mennessä, voi hän pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan kaksinkertaisen veron tuon ajankohdan jälkeen hankitusta vapaaehtoisesta eläketurvasta. Eläkemaksua ei voi uudessa mallissa vähentää tuloverotuksessaan, mutta aikanaan eläkkeestä joutuu maksamaan pääomaveron.
"Vanhoja sopimuksia varten tulee siirtymäaika vuoden 2005 loppuun. Haluamme tulla asiakkaita ja vakuutusyhtiöitä sillä tavoin vastaan. Nyt on riittävästi aikaa tehdä uusia sopimuksia", perusteli Kalliomäki linjaansa torstaina valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.
Kalliomäeltä ei saa tarpeeksi selvää vastausta siihen, miksi eläkevakuutuksen verotusta muutetaan taannehtivasti.
"Nyt tehdään uudistuksia pitkäksi aikaa. Ihmisten työuran pidentäminen on yksi keskeisistä tavoitteistamme. Mitkään sopimukset eivät kestä ikuisuuksiin asti. Verouudistuksia pitää voida tehdä, vaikka sopimuksia onkin. Pörssissäkin sijoittajat tekevät päätöksiä, vaikka laki voi muuttua eli sielläkin kansalaisten on pitänyt sopeutua", vertaa Kalliomäki.
Hän on valmis viemään esityksensä eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Eduskunta voi päättää vielä ennen kesälomia siitä, tarvitseeko yksilöllisen eläkevakuutuksen verouudistus vaikeutetun eli perustuslaillisen käsittelyn. Vakuutusyhtiöiden mielestä juuri ikäpykälässä puututaan kansalaisten perustuslailliseen omaisuudensuojaan.
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos arvosteli torstaina ankarasti hallitusta eläkevakuutusten verokohtelun muuttamisesta.
"Puolen miljoonan eläkevakuutuksenottajan verokohtelua uhataan muuttaa tavalla, joka ei vastaa käsitystäni sivistysvaltion lainsäädännön toteutustavoista", Wahlroos kirjoittaa Sammon tuoreessa osavuosikatsauksessa.
"Valtiolla on niin pieni osuus Sammosta, että tulee vain osakommentti. Jokaisella on demokratiassa sanomisen vapaus ja jokainen vastaa sanomistaan", kuittasi Kalliomäki Wahlroosin kovistelun.
Valtio on Sammon suurin omistaja. Se omistaa osakkeista ja äänivallasta 32,35 prosenttia.
Pallo siirtymässä
vakuutusyhtiöille
Kalliomäki ja valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Lasse Arvela eivät anna suoraa vastausta sellaiseen mahdollisuuteen, että noin 400 000 eläkevakuutuksen ottajaa joutuisivat neuvottelemaan uudet sopimukset veroedun saadakseen.
"Jos ikärajat muuttuvat, niin se on sitten vakuutusyhtiöiden asia neuvotella uudet sopimukset. Ei se valtiolle kuulu", sanoo Arvela.
Hän arvelee, että vähimmillään vakuutusyhtiöt päässevät lähettämällä muutoksesta kirjeen vakuutetuille ja pyytämällä allekirjoituksen muuttuneisiin sopimusehtoihin.
Valtion kassaa eläkevakuutuksen uudistaminen ei juurikaan hetkauta mihinkään suuntaan. Kalliomäki arvelee, että alkuvaiheessa verotuloja voi tulla enennän, mutta pitkällä aikavälillä valtio menettää jonkin verran.
Kalliomäki myöntää, että veroedun jättäminen vain eläkevakuutuksiin sotii pitkäaikaissäästämisen neutraliteettia, tasapuolisuusvaatimusta vastaan. Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) on kannattanut mallia, jossa myös rahasto- ja osakesäästäjät saisivat eläkevakuutuksen kaltaisen veroedun.
"Se ongelma (tasapuolisuusvaatimus) on ollut ja sen kanssa on pärjäilty. Uusi päätöksemme kuitenkin lieventää neutraliteettiongelmaa", vastaa Kalliomäki.
Sukupolvenvaihdosten
verotus kevenee
Perheyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verotus perintö- ja lahjaverotuksessa kevenee erittäin tuntuvasti.
Hallitus esittää 60 prosentin huojennusta varallisuusverotukseen, kun nyt huojennuksen laskennan perusteena on täysi verotusarvo. Uutta 40 prosentin veronhuojennusta on tarkoitus soveltaa niin pian kuin mahdollista. Hallitus esittää, että huojennus koskisi jo vuoden 2004 alusta tehtyjä sukupolvenvaihdoksia.
Kalliomäen mukaan sukupolvenvaihdosten veronhuojennusten hintalappu on 25 miljoonaa euroa eli sen verran valtio menettää verotuloja. Lähivuosina noin 70 000-80 000 perheyritystä tai maatilaa on vaihtamassa vanhan vetäjän nuorempaan.