Viisivuotinen kansallinen ikäohjelma paransi sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon (kok.) mielestä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä jopa yllättävän nopeasti.
"Heidän asemansa työelämässä parantui kiistatta muutenkin ja asenteet heitä kohtaan muuttuivat myönteisimmiksi", totesi Perho ikäohjelman .
"Vanhempien ikäluokkien työllisyysaste on kehittynyt Suomessa myös huomattavasti nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin", sanoo varapääjohtaja Juhani Lönnroth Euroopan komissiosta.
Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut myös nopeammin kuin nuorempien ikäryhmien.
"Suomessa syntyi 300 000 uutta työpaikkaa vuosina 1999-2001 ja näistä työpaikoista peräti kolme neljäsosaa koitui yli 55-vuotiaiden naisten ja miesten hyväksi", laskee Lönnroth.
Hänen mukaansa Suomi onkin niitä harvoja maita, jotka ovat ottaneet kokonaisvaltaisen otteen ikäpolitiikkaan.
Lönnroth varoittaa kuitenkin vajoamasta itsetyytyväisyyteen muistuttamalla, että tähän tulokseen on päästy varsin suotuisan suhdanteen aikana. Ikääntyneiden työllisyysaste on edelleen varsin alhainen.
Hänen mielestään ikäohjelmaa ei ole syytä haudata, vaan se on kytkettävä arkityöhön.
"Toivoa sopii, etteivät kiihtyvät yrityssaneeraukset, fuusiot ja alueelliset uudelleensijoitukset nykyisessä epävarmemmassa suhdannetilanteessa herätä vanhoja luurankoja."
Myös työministeri Tarja Filatov (sd.) on tyytyväinen ikäohjelman tuloksiin. Arviointitutkimusten mukaan reilu enemmistö eli 59 prosenttia arvioi, että yleinen suhtautuminen ikääntyneisiin työelämässä on muuttunut viidessä vuodessa myönteisemmäksi.
Filatov muistuttaa kuitenkin, että työpaikkojen johtamiskulttuurien muutokset ovat hitaita. Hänen mielestään nyt tarvitaan yrityskohtaisia hankkeita, joissa pyritään myönteisiin muutoksiin käytännön työssä.