Ikä­lo­put ra­ta­kis­kot kat­kei­le­vat

Kiskot katkeilevat Suomen rautateillä vuosittain kymmeniä kertoja. Pari viikkoa sitten Jämsänkoskella sattunut kiskon murtuma on harvinainen, mutta katkenneiden kiskojen yli ajetaan junilla myös Pohjois-Suomessa. Vaikein tilanne on vilkkaalla rataosuudella Oulusta etelään.

Pohjanmaan radalla. Kiskokin kuluu ja haurastuu. 40 prosenttia Suomen rataverkosta on yli 30 vuotta vanhaa.
Pohjanmaan radalla. Kiskokin kuluu ja haurastuu. 40 prosenttia Suomen rataverkosta on yli 30 vuotta vanhaa.
Kuva: JArmo KOntiainen/Arkisto

Kiskot katkeilevat Suomen rautateillä vuosittain kymmeniä kertoja. Pari viikkoa sitten Jämsänkoskella sattunut kiskon murtuma on harvinainen, mutta katkenneiden kiskojen yli ajetaan junilla myös Pohjois-Suomessa. Vaikein tilanne on vilkkaalla rataosuudella Oulusta etelään.

Kiskon lasketaan tulleen käyttöikänsä päähän, kun sen yli on ajettu rautaisin rattain 300 miljoonaa bruttotonnia. Pohjanmaan radalla suosituksesta on kuitenkin jouduttu tinkimään.

Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Ilkka Saari kertoo, että vanhimmilla kiskoilla rasitusta on kertynyt Oulun ja Seinäjoen välillä jo 350 miljoonaa tonnia.

Tällaisen kiskon metalli on väsynyttä ja katkeamisia sattuu keskimääräistä useammin.



50 miljoonan
euron vaje


"Tarvitsisimme rautateiden rakenteiden uusimiseen 150 miljoonaa euroa vuodessa, mutta saamme vain 100 miljoonaa euroa. Uusimisessa on jääty jälkeen, mutta liikennöinnin turvallisuus ei kuitenkaan ole vaarantunut", Saari sanoo.

Kiskojen uusinta 50 kilometrin matkalla Tuomiojalta etelään on parhaillaan käynnissä. Pohjoisessa on ehditty pelätä, että teräksen hinnan nousu ja äkillinen korjauksen tarve Jyväskylän ja Tampereen välisellä radalla typistää Pohjanmaan radan kiskonvaihtoa.

Ilkka Saari kuitenkin vakuuttaa, että alkuperäisestä suunnitelmasta pidetään kiinni. "Rahat on otettava jostain, muttei kuitenkaan Pohjanmaan radalta."

Ratahallintokeskus antaa liikenne- ja viestintäministeriön pyytämän selvityksen rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamisesta näillä näkymin ensi viikon alussa.

Ratojen kuntoa seurataan säännöllisesti erilaisin tarkastuksin. Kunnossapitotarkastajat ovat aika ajoin mukana vetureissa, mutta kiskoja tutkaillaan myös jalkapatikassa ja ultraäänimittauksin.

"Kisko saattaa katketa lämpötilan vaihtelun tai kaluston vikojen takia. Joskus saattaa vaikkapa vaunun pyörä kulua jarrutuksessa kantikkaaksi ja aiheuttaa kiskovaurion. Veturinkuljettajat ovat oppineet tietämään, että kun alla paukahtaa, pitää mahdollisesta katkosta ilmoittaa heti", Saari sanoo.



Urakat
kolmelle


Pohjois-Suomen rautateiden isännöinnistä vastaavan J.P.-Terasto Oy:n aluepäällikön Antti Haapalahden mukaan pohjoisen tärkeät rautatiet ovat Pohjanmaan rataa lukuunottamatta melko hyvässä kunnossa.

"Rata Oulusta Rovaniemellä on sähköistetty ja Iisalmen ja Kontiomäen suunnalla työt ovat pitkällä. Näillä osuuksilla radan yleiskunto on hyvä. Uusimispaineita kyllä on, mutta me toimimme Ratahallintokeskuksen ohjeiden mukaan", Terasto toteaa.

Pohjois-Suomen 1 650 ratakilometrin kunnossapito jaetaan kolmen urakoitsijan kesken heinäkuun alusta lähtien.

Tieliikelaitos vastaa rataosuuksista Oulusta pohjoiseen, Eltel Networks Oy Kainuusta ja Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy ottaa hoitaakseen rataosat Ylivieska-Haapajärvi-Iisalmi sekä Haapajärvi-Äänekoski.

Ilmoita asiavirheestä