Vanhenevan väestön jokapäiväinen valvonta on tulevaisuudessa siirtymässä arkipäivän esineille. Monitoroiva vesipannu lähettää tiedon siitä, että yksin asuva vanhus on vielä siinä määrin voimissaan, että ainakin teenkeitto onnistuu. Sänky mittaa sydämenlyönnit, hengityksen ja ruumiinlämmön. Ja wc-pönttö ilmoittaa terveydenhuoltoon, jos diabeetikon sokeritasapaino on häiriintynyt.
Toistaiseksi näitä innovaatioita kokeillaan Japanissa, missä väestön ikääntyminen on yhtä lailla ongelma kuin meilläkin, kertoo japanilainen professori Sumio Murase. Murase on yksi sähköistä terveydenhuoltoa ja telelääketiedettä käsittelevän kongressin pääpuhujista.
Murase pitää kaikkialla läsnäolevaa eli ubiikkia terveydenhuoltoa kehityksen uutena vaiheena. Terveydentilaa kuvaavat mittarit sälytetään arkielämään niin, että seurannan kohde ei itse välttämättä edes huomaa valvontaa.
Käsiä vapautetaan hoitotyöhön
Suomessakin on monenlaista turvajärjestelmää jo käytössä, ja erilaisia seurantalaitteistoja kehitellään, joskaan ei vielä valvovaa vessanpönttöä, sanoo ohjelmapäällikkö Kalevi Virta Tekesistä.
-- Kehittämisvauhti on jopa niin hurjaa, ettei terveydenhuolto, saati sitten tavallinen kansalainen pysy siinä mukana. Tähän asti monet uudet mobiilitoiminnot, kuten tekstiviestit, ovat kehittyneet visioiden perusteella. Nyt näitä visioita tarvitaan myös terveydenhuollossa, sanoo Virta.
Kentällä ymmärretään jo hyvin väestörakenteen mukanaan tuomat ongelmat. Virran mukaan uusista innovaatioista puhuttaessa kysytäänkin usein ensimmäisenä, montako kättä se vapauttaa.
Lääkärikuntakin on valmis uuden teknologian käyttöön silloin kun se ovat järkevää, uskoo pohjoismaisen telelääketieteen järjestön NTA:n puheenjohtaja Jarmo Reponen.
-- Jos työkalut toimivat ja ne nopeuttavat esimerkiksi taudinmääritystä, ne otetaan käyttöön.
-- Niiden käyttö on paikallaan myös silloin, jos niiden avulla saadaan enemmän aikaa potilaiden varsinaiseen hoitoon, sanoo yksikön päällikkö Päivi Hämäläinen Stakesista.