Syksyllä 2018 Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri aloittivat yhteisen selvitystyön, jossa THL:n myöntämän tutkimusluvan turvin yhdistettiin kaupungin ja sairaanhoitopiirin potilastiedot.
Tavoitteena on selvittää, voitaisiinko peruspalveluja ja perusterveydenhuoltoa vahvistamalla laskea erikoissairaanhoidon kysyntää. Tärkeimpänä tavoitteena ovat asiakkaat ja hoitoketjujen kehittäminen, ei hallinnollisten rakenteiden uudistus. Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty yli 75-vuotiaiden palveluihin. Se on palveluketju, jossa potilaat ajautuvat helposti erikoissairaanhoidon piiriin.
Selvitystyön edetessä onkin noussut esille selkeitä toimenpide-ehdotuksia ikäihmisten palveluketjujen kehittämiseksi.
2018 oululaisten yli 75-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset olivat 168 miljoonaa euroa, josta kuntoutuksen osuus vain yksi prosentti. Esimerkiksi kirurgisen erikoissairaanhoidon osuus oli 11,4 miljoonaa euroa, josta yksistään reisiluunmurtumien osuus noin 1,2 miljoonaa euroa.
Oulun kaupungissa yli 75-vuotiaiden ikäihmisten määrä kasvaa 6 800 henkilöllä vuoteen 2026 mennessä. Ikäihmisten pysyminen terveinä ja toimintakykyisinä on tärkeää. Tutkimusten mukaan yli 65-vuotiaiden on mahdollista vähentää fyysisten toimintakyvyn rajoitteiden riskiä jopa 50 prosenttia harrastamalla säännöllistä liikuntaa. Myös silloin kun toimintakyky on jo heikentynyt, liikunnan harrastaminen on tehokkain tapa ylläpitää liikkumiskykyä ja muuta toimintakykyä.
Näille henkilöille liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat suuria, mutta heillä on usein vaikeuksia löytää itselleen sopivaa ohjattua liikuntaa. Hyväkuntoisille ikäihmisille Oulussa on käytössä senioriliikuntakortti, jonka avulla ikäihmiset pääsevät harrastamaan liikuntaa edullisesti. Kunnon lähteen vertaisohjaajien ohjaamat ryhmät kohdistuvat myös hyväkuntoisiin vanhuksiin.
Liikunnan palveluketjua tulee kehittää niin, että lisäämme maksuttomia matalan kynnyksen alueellisia liikuntaryhmiä palvelutalojen ja tehostetun palveluasumisen kotien yhteyteen, sekä kuntouttavaa liikuntaa vanhusten kotiin.
Tämä on vaikuttava tapa ja se voidaan rahoittaa korottamalla kuntoutukseen ja kuntouttavaan liikuntaan käytettävää määrärahaa prosentista kolmeen prosenttiin. Määrällisesti se tarkoittaa 3,4 miljoonaa euron kohdentamista ennaltaehkäisevään työhön vanhusten hyvinvointiaktiivisuuden ja toimintakyvyn parantamiseksi. Tähän työhön tarvitaan koulutettuja liikunta-alan ammattilaisia. Liikuntaneuvojan ammattitutkinto antaa valmiudet toimia yksinäisyyttä potevien vanhusten laaja-alaisen hyvinvoinnin mahdollistajina.
Oulussa olemme tarttuneet tähän Lintulammen asukasyhdistyksen, Oulun kaupungin, ODL:n, te-toimiston ja OSAOn yhteistyöllä. Mukana ovat myös Caritas sekä Oulun vanhusten palvelusäätiö, jotka tarjoavat maksutta liikuntatilat matalan kynnyksen alueellisiin liikuntaryhmiin.
Kokeilu alkaa toukokuun alussa koulutuskumppanuussopimuksella Tuiran ja Kontinkankaan hyvinvointikeskusten alueilla.
Työvoimapoliittinen avustus mahdollistaa sen, että asukasyhdistys voi yhdessä yhdenvertainen hankkeessa kouluttaa työttömiä vanhusten liikunnanohjauksesta kiinnostuneita. Työttömien rekrytointi on menossa ja asiakaslähtöisessä toimintamallin kehittämisessä on mukana muutama ikäihminen.
Tuija Pohjola
liikuntaneuvos
kh:n ja valtuuston jäsen (sd.)
Lintulammen asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.