Ikä­ih­mi­siin koh­dis­tu­va vä­ki­val­ta jäänyt huo­miot­ta

Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ikäihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan on kiinnitetty liian vähän huomiota. Ongelman laajuutta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu.

Ikäihmisiin kohdistuva väkivalta ei tule esiin.
Ikäihmisiin kohdistuva väkivalta ei tule esiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ikäihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan on kiinnitetty liian vähän huomiota. Ongelman laajuutta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin neljä prosenttia 65 vuotta täyttäneistä kärsii perheväkivallasta. Väkivaltaan syyllistyvät puolisot, lapset ja lapsenlapset ja muut sukulaiset. Eniten väkivaltaa on parisuhteissa.

Projektipäällikkö Sirkka Pertun mukaan ikäihmisistä väkivallan riskiryhmässä ovat naiset, korkean iän saavuttaneet miehet, dementiaan sairastuneet ja huonon terveyden omaavat. Myös kotona ilman minkäänlaista apua asuvat ihmiset ovat riskiryhmässä.

Perttu sanoo, että väkivaltaongelma tunnetaan vanhustenhuollossa, mutta tuoreita tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. Reilut kymmenen vuotta vanhan tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista suomalaisista naisista seitsemän ja miehistä 2,5 prosenttia kertoi joutuneensa perheväkivallan kohteeksi.

Suomalainen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Kun ikääntyneen väestön osuus kasvaa, voidaan Pertun mukaan olettaa, että myös väkivaltaongelma yleistyy.

Rikosylikomisario Kari Tolvanen arvioi, että yli 65-vuotiaisiin kohdistuvassa väkivallassa on paljon piilorikollisuutta.

- Jos oma lapsi kiristää tai pahoinpitelee, rikosilmoituksen tekeminen on vaikeaa, Tolvanen sanoo.

Riippuvaiset lapset

- Ikääntyminen ei lopeta väkivaltaa, vaan saattaa jopa pahentaa sitä, Perttu kuvailee.

Ikäihmisiä kohtaan väkivaltaa harjoittavilla ihmisillä on muita väkivallantekijöitä useammin alkoholi-, talous- ja mielenterveysongelmia. Yksi riski onkin aikuisen lapsen taloudellinen riippuvuus ikääntyneestä vanhemmastaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ikäihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua esiintyy monissa muodoissa fyysisen ja psyykkisen väkivallan lisäksi. Heitä hyväksikäytetään taloudellisesti ja seksuaalisesti, hoitoa ja apua laiminlyödään, oikeuksia rajoitetaan tai loukataan tai heitä kohdellaan muutoin ihmisarvoa loukkaavasti.

Pitkäaikaislaitoksissa fyysinen tai taloudellinen väkivalta on harvinaista, mutta niissä taas hoidon laiminlyömisen tai ihmisarvon loukkaamisen riski kasvaa, jos henkilökuntaa on liian vähän. Ihminen on erityisen haavoittuvainen, jos hänen terveytensä ja toimintakykynsä ovat huonoja

Neuvontapuhelin
kesäkuussa

Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet ikäihmiset voivat soittaa kesäkuun alusta omaan puhelinlinjaan. Maksuttomat puhelut ovat luottamuksellisia ja soittaja voi puhua nimettömänä. Puhelimeen vastaavat koulutetut työntekijät kesäkuun ajan maanantaista perjantaihin kello 12-16. Puhelinnumero on 0800 04600. Kesäkuun jälkeen apua voi kysyä Naisten Linja Suomessa ry:n ja Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen puhelimista.

Päivystävä puhelin on osa kesäkuun alussa käynnistyvää kampanjaa nimeltä Kätketyt äänet. Ikäihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan toimivaa kampanjaa on toteuttamassa useita tahoja sosiaali- ja terveysministeriöstä kirkkohallitukseen ja Vanhustyön keskusliittoon.

Ilmoita asiavirheestä