Kuusamon Virrankylässä asuvat Kalle ja Impi Kurtti ovat tyytyväisiä ikäihmisiä.
Heidän vuonna 1957 rakennettu talonsa peruskorjattiin valtion avustuksen avulla viime ja toissa kesänä, eikä asumisen suhteen ole mitään valittamista.
"Hyvä täällä on nyt olla. Ei karkaa lämpö enää minnekään", Kalle tuumaa.
Remontissa rakennuksen alkuperäinen muhaeristys poistettiin ja tilalle laitettiin villat. Myös yläpohjan eristys uusittiin ja yläkerran vanhat ikkunat vaihdettiin nykyaikaisiin. Lisäksi talo sai uuden ulkovuoraukseen.
Pariskunnan poikien tekemän remontin hinnaksi tuli hieman vajaat 8 000 euroa, mihin Kuusamon kaupunki myönsi 70 prosentin korjausavustuksen Valtion asuntorahaston varoista.
Maanviljelijöinä elämäntyönsä tehneet 76-vuotiaat haluavat asua kotitilallaan mahdollisimman pitkään. Hinkua kaupungin keskustaan muuttamiseen kummallakaan ei ole.
Kallen ja Impin mielestä ikäihmisellä pitää olla mielen virkeytensä ylläpitämiseksi monenlaista tekemistä, ja maaseudulta sitä löytyy. Tärkeimpiä asioita heille ovat kalastaminen ja marjastus.
"Ei meille riitä puuhaksi pelkkä katujen mittaaminen", Impi naurahtaa.
Korjausavustuksille tiukat tulorajat
Asumisen turvana pariskunnalla on samassa pihapiirissä asuva poika perheineen. Tilan jatkajan apuja elämiseen ei kuitenkaan paljon toistaiseksi tarvita.
"Pääasia taitaa olla se, että ei tarvitse meillä huolehtia lumitöistä", Kalle miettii.
Rakennuksen lämmittäminenkään ei ole huolena, sillä tilan kiinteistöillä on yhteinen muhalla ja hakkeella toimiva lämpökeskus.
Elämisen vapautta pariskunnalle tuo oma auto, jonka rattia Kalle pitelee yhä tukevin ottein sydämen vajaatoiminnasta huolimatta.
"Ajotestissä kävin viimeksi vuosi sitten, ja ihan hyvinhän se läpi meni", Kalle kertoo.
Kuusamon kaupungin välittämiä Valtion asuntorahaston avustuksia ikäihmisten asumiseen tukemiseen myönnetään 20-40 vuosittain.
Asuntosihteeri Teppo Törmäsen mukaan sosiaalisin perustein jaettavien korjausavustusten saamisen esteenä ovat tavallisimmin varsin tiukat tulorajat.
"Ongelmana on myös se, että vaikka tilan lopettaneilla hakijoilla olisikin alhainen tulotaso ja avustus voitaisiin sen perusteella myöntää, voi tila olla edelleen omistuksessa, jolloin tuleekin esteeksi iso varallisuus", Törmänen kertoo.
Korjausneuvontaa lisättävä kunnissa
Työtehoseuran tekemän selvityksen mukaan ikäihmisten asumisolojen parantaminen jää usein turhan myöhäiseksi.
Valtiovalta on jo joitakin vuosia rummuttanut sen puolesta, että vanhukset asuisivat kotonaan mahdollisimman pitkään. Tutkimusten mukaan myös ikäihmiset itse haluavat asua mieluummin kotonaan kuin hoitolaitoksessa.
Työtehoseura selvitteli Etelä-Pohjanmaan Ilmajoella, miten ikäihmisille voidaan taata hyvät asuinolot myös haja-asutusalueella. Tutkimuksen tehneen Heli Mäntylän mukaan asuntojen parantamista aletaan nykyään pohtia liian myöhään.
"Asuntoja aletaan muuttaa vasta kun ikäihminen ei enää pärjää kotonaan. Silloin huonokuntoinen asukas ei enää jaksa itse osallistua töiden suunnitteluun."
Työtehoseuran mukaan asuinoloja pitää alkaa parantaa, kun vanhus on vielä hyväkuntoinen. Tuolloin hän voi itse osallistua asunnon suunnitteluun.
Työtehoseura mielestä kunnissa tulisi myös lisätä korjausrakentamisen teknistä osaamista ja korjausneuvontaa.