Lea ja Ilmari Eklund muuttivat Etu-Lyötyn senioritalon kolmioon asuttuaan pitkään kerrostalossa Tuirassa. Vaikka ikkunasta avautuva maisema ei vedä vertoja entisen asunnon jokivarsimaisemalle, pariskunta on tyytyväinen.
"Terveysasema on tässä vieressä ja kulkuyhteydet ja muut palvelut lähellä", 74-vuotias Ilmari Eklund kertoo.
"Asunnossa on hyvä hengittää ja ilmanvaihto on onnistunut. Olen tykännyt alusta lähtien asua täällä", 76-vuotias Lea Eklund kertoo uuteen asuntoon sopeutumisesta.
Senioritalon Eklundien talosta tekee se, että ovet on mitoitettu leveämmiksi pyörätuolilla ja rollaattorilla kulkijoita varten. Missään ei ole kynnyksiä, ulko-ovi aukeaa automaattisesti, samoin käytävän valot syttyvät kulkijalle itsestään. Jotkut sähköpistokkeet on asennettu käytön helpottamiseksi tavallista ylemmäksi, ja myös wc-pytty on korkeammalla.
Ilmari Eklund arvioi, että rakennusvaiheessa puheet senioritalosta toimivat myyntikikkana. Alunperin senioritalon ehtona oli, että kunkin huoneiston asukkaista ainakin yhden on oltava vähintään 55-vuotias, mutta:
"Taloyhtiön säännöistä ikäehto vedettiin pois. Nyt talossa asuu myös nuorempia", Ilmari Eklund kertoo.
"Vielä kun saisimme oman kerhohuoneen. Myös pesutupa puuttuu", Lea Eklund toivoo. Eklundit eivät enää aio asuntoa vaihtaa ja toivovat monen suomalaisen tapaan pystyvänsä asumaan nykyisessä asunnossaan mahdollisimman pitkään.
Tulevaisuuden senioriasumisen asiantuntijaseminaarissa Oulussa torstaina puhunut Tampereen yliopiston tutkija Hilkka Tervaskari painottaa korjausrakentamisen merkitystä ikääntyneiden asumista suunniteltaessa.
"Olen sitä vastaan, että rakennettaisiin eräänlaisia vanhusghettoja, joissa ikääntyvät asuvat omissa oloissaan. Asuntoa pitäisi pystyä muokkaamaan elämänkaaren mukaisesti."
Esimerkiksi portaat, korokkeet ja hissittömyys voivat olla este sosiaalisien kontaktien ylläpitämiselle, ja senioriasukas saattaa jäädä kotinsa vangiksi. Muiden kaupunkien tapaan myös Oulun keskustan asukkaat ikääntyvät. Keskustassa asuu tulevaisuudessa entistä enemmän sinkkuja ja toisaalta senioreita. Lapsiperheet ovat muuttaneet keskustasta muualle.
"Oulun keskusta on nykyisellään melko hyvä senioriasumiseen. Maasto on tasainen ja palvelut ovat lähellä", Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston tutkija Özlem Özer-Kemppainen arvioi.
"Aina on kuitenkin parantamisen varaa esimerkiksi joukkoliikenteen osalta."
"Jatkossa yksi ja sama asunto voisi toivottavasti palvella kaikenikäisiä asukkaita."