"Tämä on helppokäyttöinen malli", oululainen Mauri Nikula, 84, esittelee puhelintaan Aleksinkulman aulassa Taavi Koskelalle, 92, hieman ennen rintamaveteraanijuhlan alkua.
Nikula naputtelee tottuneesti matkapuhelimensa äänettömäksi - eihän se ole oikein sopivaa, jos kännykkä pärähtää soimaan kesken tärkeän tilaisuuden. "Eikä tätä ole tarvetta vaihtaa. Eihän noita nykyisiä kännyköitä pysty tällaisilla koppurakäsillä käyttämäänkään, kun ovat niin pienikokoisia!" Nikula heittää.
Mauri Nikulalle matkapuhelin on tuttu kapistus, sillä sellainen hänellä on ollut toistakymmentä vuotta. "On meillä kotona vaimon kanssa myös lankapuhelin, mutta kesäpaikassa Hailuodossa sellaista ei ole. Kännykkä on ihan siksikin hyvä olla olemassa. Oikeastaan tuntuu ihan mukavalta, kun puhelin kulkee mukana", Nikula sanoo.
Taavi Koskela taas on tullut koko ikänsä toimeen lankapuhelimella. "Nyt on tullut vähän mieleen, josko pitäisi turvapuhelin laittaa", yksikseen omakotitalossa asuva mies kertoo. "Jos sattuisi kaatua pöksähtämään, voisi sitä apuakin hälyttää."
Koskelaa saattaisi kiinnostaa myös kännykkä. "Olin äskettäin lapsenlapsen yksivuotissynttäreillä. Päivänsankarillakin oli jo puhelin korvalla - että niin pienestä sitä oppii!"
Aivan suinpäin ei Taavi Koskela uutta soittolaitetta ottaisi: puhelimen pitää olla kunnollisen kokoinen eikä mikään leikkikalu, ja sitä pitää pystyä käyttämään vaivatta.
"Hyvä ehdotuksia,
mutta..."
"Nykyisten kännyköiden pahimmat puutteet ovat liian pieni koko, liian pienet näppäimet, liian pieni näyttö ja liian monimutkaiset toiminnot", listaa ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n hallituksen puheenjohtaja Maisa Krokfors, 65.
"Kamerakännykkä postimerkinkokoisine kuvineenkin on ikääntyneiden kannalta melko turhaa kotkotusta!" hän lisää.
Krokforsilla itsellään on kolme kännykkää, joiden kanssa hän tulee toimeen hyvin. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksen puheenjohtaja on kuitenkin huolissaan siitä, että moni seniori tuntee jääneensä syrjään alati teknistyvän kehityksen kelkasta.
"Olemme yrittäneet vedota laitevalmistajaankin, että saataisiin ikäihmisille käyttökelpoisia puhelimia. Tämä ei ole oikein onnistunut. Meille on sanottu, että hyviä ehdotuksia - mutta kun ei ole markkinoita", Krokfors puuskahtaa.
Krokfors ei jaksa uskoa, ettei "seniorikännyköille" olisi markkinoita. Esimerkiksi Suomen väestöstä yli 65-vuotiaita on tällä haavaa yli 15 prosenttia eli lähemmäs miljoona ihmistä. "Ja koko Euroopassa on kymmeniä miljoonia tämänikäisiä ihmisiä, jotka käyttäisivät mielellään kunnollista kännykkää."
Enter ry aikookin jatkaa laitevalmistajien hätyyttelyä.
Vuoropuhelun
avuksi strategia?
Laitevalmistajien nuiva suhtautuminen erityisryhmien kuten vanhusten ja vammaisten toiveisiin on tiedossa myös liikenne- ja viestintäministeriössä. Neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen kertoo ottaneensa seniorikännykät puheeksi laitevalmistajien kanssa epävirallisissa yhteyksissä.
"Ensiksikin on todettu markkina vaikeaksi, sillä vanhukset ostavat kännyköitä hirveän vähän. He pitävät yhtä ja samaa kännykkää tyypillisesti kymmenenkin vuotta, kun taas nuoriso vaihtaa mallia vuosittain. Yksi edustaja taas sanoi, ettei iäkkään ihmisen kännykän markkinointi ole tarpeeksi seksikästä!"
Vilkkonen myöntää, että viranomaisten on vaikea painostaa laitevalmistajia. Ministeriössä kuitenkin halutaan lisätä vuoropuhelua erityisryhmien ja laitevalmistajien edustajien kesken.
Ministeriössä on valmisteltu luonnos viestintäpalveluiden esteettömyysstrategiaksi. Strategian tavoitteena on lisätä erityisryhmien valmiuksia muun muassa laajakaista- ja digitaalisten televisiopalveluiden sekä matkapuhelinten ja tietokoneiden käyttäjinä. Toimenpideohjelman yhtenä kohtana on laitevalmistajien informointi erityisryhmien tarpeista.
