Vuoden alussa voimaanastuva eläkeuudistus kannustaa viipymään työelämässä yhä kauemmin. "Sitä vaaditaan ja siihen pyritään, että ihmiset olisivat enemmän töissä", kuvaa uudistuksen isä, Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro. Mutta työntekijöille tarjotaan myös entistä enemmän valinnanvapautta.
"Juuri tänä vuonna on tapahtunut dramaattinen muutos", Kari Puro viittaa uudistuksen pakotteisiin. Ensi kertaa sodan jälkeen ihmisiä siirtyy enemmän eläkkeelle kuin työmarkkinoille ilmaantuu uusia työntekijöitä. "Tästä lähtien joka vuosi 35 vuoden ajan meiltä lähtee eläkkeelle 10 000 ihmistä enemmän kuin työmarkkinoille tulee uusia."
Erotus on kaksinkertainen, sillä tähän asti työvoima lisääntyi 10 000:llä. "Tämä tulee johtamaan siihen, että ylipäänsä työvoimasta on kysyntää ja myös ikääntyneistä on kysyntää."
"Työnantajilla ei enää ole varaa heittää vanhat pois ja ottaa nuoria tilalle", Puro sanoo.
Valtaosa työntekijöistä pitää myönteistä työympäristöä tärkeämpänä kuin palkkaa. Työnantajan on siis keksittävä keinot houkutella vanhat työntekijänsä pysymään töissä. "Että tämän on aamulla kiva tulla töihin. Siihen liittyy työtahti, koulutus, ergonomia, työterveyshoito, kuntoutus."
Pureeko uusi malli, se nähdään vasta 5-10 vuoden kuluttua.
Ruotsin perässä
Ennen Ilmarisenkin johtajat hyvästeltiin 60-vuotiaana eläkepäiville. Mutta Puron solmiessa sopimustaan puuhattiin jo ajatusta siitä, että työelämässä pitäisi viipyä pitempään. Joten Puron oma työrupeama jatkuu aina 65 ikävuoteen asti, siis vielä kaksi vuotta. Asemasta seuraa velvollisuuksia, hän nyökkää. "Etenkin kun on terve ja työkykyinen."
Työeläkevakuuttajien tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät 62 vuotta sopivana ikänä aloittaa eläkepäivät. Arvio on noussut parilla vuodella 90-luvun lopusta. Mutta tosiasiassa Suomessa eläkkeelle lähdetään 59-vuotiaana.
Uudistuksella tavoitellaan samaa, mihin Ruotsissa ja Norjassa on jo päästy. "Siellä faktinen eläkkeellejäämisikä on jo 62."
Puroa jännittää, toteutuvatko oletukset. Eläkeuudistus rakentaa sille, että keskiverto eläkkeellejäämisikä kohoaa kolmella vuodella. "Ei mitään jyrkkää nousua", Puro toppuuttaa. Laskelmissa 62 vuoden tavoite nimittäin saavutetaan vasta vuonna 2050. Kolmen vuoden pidennykselle annetaan aikaa 45 vuotta. Tuohon mennessä järjestelmää on voitu muokata moneen kertaan uudestaan.
Jokainen lisävuosi työurassa kasvattaa työllisten määrää 60 000:llä, Työeläkevakuuttajat ennakoi. Taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä, Puro vakuuttaa. Eläkelaitosten tulot kasvavat, mutta menot pienenevät, kun asiakas eläköityy vasta kolme vuotta myöhemmin. Ilman uudistusta eläkemaksut nousisivat kymmenen prosenttiyksikköä. Nyt nousu jää kuuteen prosenttiyksikköön. Siitä puolet maksaa työnantaja, toisen puolen työntekijä.
Nousu on varsin pieni, kun sitä verrataan siihen, että vuodesta 1962 eläkemaksun osuus on yli nelinkertaistunut, Puro suhteuttaa. Tuolloin palkasta viisi prosenttia kului eläkemaksuihin, nyt osuus palkasta on 22 prosenttia.
Elinikä venyy
Eläkeläisten määrä on ollut hyvin ennakoitavissa. Mutta yllätyksen on aiheuttanut eliniän venyminen oletettua enemmän. "En pitäisi mahdottomana, että tässäkin käy niin."
Keskiverron eliniän ennakoidaan pitenevän yhdellä vuodella joka kymmenes vuosi. "Ihmisille tulee viisi tervettä, hyväkuntoista vuotta enemmän." Tämän takia laskelmiin otetaan vuonna 2009 mukaan niin sanottu elinaikakerroin.
Jotta eläkkeen taso säilyisi - kun eläkkeellä sinnitellään yhä vanhemmiksi ja yhä harvempien työntekijöiden kannattelemina - joudumme lisäämään työmääräämme jatkuvasti. "Se tulee asteittain, viikoissa." Jos siis vuonna 2050 haluaa turvata nykyistä vastaavan eläkkeen, täytyy olla runsaat kaksi vuotta kauemmin töissä.
Pätkätyöläisten etu
Uudistus merkitsee pakkoa ja piiskaa. Se esimerkiksi heikentää osa-aikaeläkkeen houkuttavuutta sekä poistaa totutun työttömyyseläkkeen. Mutta se myös aktivoi tarjoamalla eläkkeeseen usean prosentin superkarttumia 63 ikävuodesta ylöspäin. "Ihmisen omalle valinnalle pannaan paljon arvoa."
Jatkossa on myös samantekevää, työskentelee sitten valtiolla, kunnalla tai yksityisellä. "Vaikka vaihtaisi kuukausittain, ansaittu eläkepala ei menetä arvoaan", Puro vakuuttaa. Päinvastoin. "Keskimääräinen eläketaso nousee 15 prosenttia."
Samalla poistuu jarru, joka on estänyt elinkeinorakenteen uudistumista. "Talouden dynamiikan takia on tärkeää, että ihmiset siirtyvät aloille, jotka kasvavat", Puro painottaa.
Voittajia ovat etenkin usein työtä vaihtavat, kuten pätkätyöläiset. Sen sijaan samassa työpaikassa juoksupojasta huipulle karauttaneet kovapalkkaiset menettävät hieman nykyiseen, viimeisen vuosikymmenen palkkausta painottavaan malliin nähden. Mutta heidän osuutensa eläkkeensaajista on vain viisi prosenttia.
Osa ikääntyneistä taas voi heti tarttua hetkeen ja alentaa nykyisen 65 vuoden eläkeikänsä 63 vuoteen. "Syntyy varmaan alkuryntäys", Puro ennakoi.