Ikääntyvällä Suomella alkaa olla hätä: Kuka hoitaa hommat, kun kansa eläköityy ja työtätekevät ikäluokat pienentyvät? Pystyykö kylmä ja kaukainen maa paikkaamaan työvoimavajettaan maahanmuuttajilla? Paljonko on tulijoita? Olemmeko valmiit vastaanottamaan kulttuureiltaan kirjavat ulkomaalaiset ihmisinä, vai tuotannon pelinappuloina?
Kysymyksiä on paljon ja monet vastaukset jäävät roikkumaan ilmaan. Uusi hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa nipun työkaluja työperäisen maahanmuuton edistämisestä, pilottiohjelmista ja kielikoulutuksen lisäämisestä kotouttamisedellytysten parantamiseen. Suomi on saanut myös ensimmäisen maahanmuuttoministerinsä.
Valtion hallintoakin rukataan uuteen uskoon, kun ulkomaalaisvirastosta muokataan maahanmuuttovirasto ja muuttoliikepolitiikkaan otetaan kokonaisvaltainen ote EU:ssa omaksuttuun malliin. Työperäisen maahanmuuton asiat siirretään työministeriöstä sisäministeriöön.
Pakolaiset sivulausessa
Ylitarkastaja Tuomas Koljonen sisäministeriöstä sanoo, että hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on aika keskeisessä asemassa myös hallitusohjelman näkökulmasta. "Toimintojen keskittäminen tukee myös EU-asioiden valmistelua."
Nyt puhutaan työntekijöiden saamisesta suomalaista yhteiskuntaa pönkittämään. Pakolaiset on pantu sivulauseeseen. Pakolaispolitiikka jatkunee pitkälti ennallaan, tosin nykyistä joustavammin.
Maahanmuuttajien määristä on monenlaisia arvioita ja toiveita. Jokunen vuosi sitten Sitran teettämässä nuorten vaikuttajien Suomi 2015 -raportissa katsottiin, että Suomen tulisi nostaa tulijoiden määrä jopa 50 000 henkilöön vuodessa. Raportissa ehdotettiin tulijoiden tukemiseksi maahanmuuttoministerin ja -ministeriön perustamista. Se on nyt saatu.
Asennemuutos hidasta
Erään selvityksen mukaan Suomen työvoiman ennakoidaan olevan 2015 jälkeen pelkästään maahanmuuton varassa.
"Se on aika radikaali veikkaus, enkä siihen ihan usko. Mutta ei tässä olla liian aikaisin liikkeellä, sillä yksin asennemuutokset ovat pitkiä prosesseja", arvioi oululainen Susanna Sakko, joka jätti vastikään Lapin yliopistolle maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työhön perehdyttämisestä opinnäytetyönsä.
Työministeriön maahanmuuttopolitiikan vetäjä Mervi Virtanen ei puhu määristä, sillä työmarkkinavetoinen toiminta on kiinni myös talouden kehityksestä. Virtanen odottaa tasaisesti nousevaa kasvua.
"Nettomuutto maahan on kasvanut keskimäärin 2 000 henkilöllä vuodessa. Trendi on todennäköisesti nouseva, koska jo nyt on melkoinen hätä työvoimasta." Virtasen mukaan järjestelmien pitäisi toimia niin, että työvoimaa saadaan määrällisesti ja laadullisesti se, mitä tarvitaan.
Virtanen myöntää, että suomalaisten valmius monikulttuurisuuteen on yksi isoista haasteista. Asenteiden tulee olla kohdallaan ja tulijoita kohdeltava ihmisinä eä pelkkinä työjuhtina.
Uuden maahanmuutto- ja eurooppaministerin, Astrid Thorsin (r.) ensimmäiset julkiset kannanotot pakolaisten lisäämisestä ja joustavammasta laintulkinnasta herättävät hänessä myönteisen toiveikkaita ajatuksia.
Asennekasvatus tulisi Sakon mukaan aloittaa esimiehistä ja johtajista, jotta uudet asenteet ja ajatukset leviäisivät rakenteisiin. Alussa syntyneet pienet ongelmat kasvavat isoiksi, jos niihin ei tartuta heti ja oikealla otteella.
Suomi on monikulttuurisuudessa vielä alkutaipaleella, mutta eteenkinpäin on Sakon mielestä menty. Samaa sanoo iranilaissyntyinen toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen Oulun kansainvälisestä toimintakeskuksesta. "Vielä jokunen vuosi sitten piti puhua joka päivä suvaitsevaisuudesta. Tänään se on jo aika selvä asia ihmisille."