Yhä pienempiin maaseudun taajamiin nousee kerrostaloja, jotka muuttavat olennaisesti kirkonkylien miljöötä. Kyse ei ole kuntien imagonnostosta eikä gryndereiden ahneudesta vaan silkasta kysynnän laista: ikääntyvä väki haluaa asua vaivattomasti mahdollisimman lähellä palveluja.
"Rivitaloja ei voida rakentaa aivan kuntien ydinkeskustoihin, koska ne vaativat paljon tilaa. Siksi pitää rakentaa kerrostaloja, ja ne pitää tehdä vähintään nelikerroksisiksi, jotta hissin rakentaminen olisi kannattavaa", kiteyttää pitkään rakennuttajatehtävissä Ylivieskan seudulla työskennellyt projektijohtaja Markku Nyman.
Hänellä on pitkälti toistakymmentä vuotta kokemusta eri tyyppisen asuntorakentamisen rakennuttamisesta. Kerrostalojen suosion syy on hänen mielestään täysin yksiselitteinen.
"Kun ihminen ikääntyy eikä jaksa enää hoitaa omakotitaloa, hän valitsee kerrostalon. Samalla varaudutaan siihen, että liikuntakyky heikkenee, jolloin talossa pitää ehdottomasti olla hissi. Taloista on tehtävä vähintään nelikerroksisia, jotta hissin kustannukset eivät nosta asuntojen neliöhintaa kohtuuttomasti."
Toinen ikäihmisten asuinpaikan valinnan peruste on palvelujen läheisyys. Useammassa tutkimuksessa on todettu, että tärkeimmät palvelut pitää ikäihmisille olla enintään 500 metrin etäisyydellä. Maaseudulla ei useinkaan ole sellaista julkista liikennettä, joka mahdollistaisi asioinnin etäämpää.
"Ei tässä ole kyse siitä, että rakennusliikkeet tai kunnat haluaisivat maksimoida tonttien arvon ja rakentaa mahdollisimman paljon kerrosneliöitä. Jos kysyntää ei olisi, kukaan ei rakentaisi kerrostaloja", Markku Nyman sanoo.
Yksi tärkeä tekijä on myös turvallisuus. Ikäihmiset kokevat, että kerrostalo on taajamissa pien- ja rivitaloja turvallisempi asuinpaikka.
Maiseman muutos
aiheuttaa ristiriitoja
Pienehköjen maaseututaajamien kerrostalohankkeet eivät aina suju kitkattomasti. Esimerkiksi Haapavedellä ja Kalajoella on käyty voimakkaita kiistoja siitä, soveltuvatko nelikerroksiset talot vanhastaan matalasti rakennettuun ympäristöön.
Myös arkkitehtikunta on suhtautunut erittäin kriittisesti maaseudun kerrostaloihin.
"Tänä päivänä rakennetaan vain ja ainoastaan kysynnän mukaan. Asunnot myydään pääosin jo ennen rakentamista. Ikääntyvän väestön tarpeesta meilläkin on kysymys", sanoo Kalajoen tekninen johtaja Paavo Soukka. Kalajoen keskustaan on suunnitteilla nelikerroksinen kerrostalo, jota osa lähialueen pientaloasukkaista voimakkaasti vastustaa.
Kalajoki on tuore kaupunki, mutta Soukan mukaan kyse ei ole imagon kohottamisesta.
"Sellaisesta ei ole puhunut kukaan. Kalajoen keskustan yksi ongelma on se, että ydinkeskusta ei ole rakentunut ja tiivistynyt toivotulla tavalla. Vaikka meillä on keskustassa hienoja vanhoja rakennuksia, tosiasia on, että rakennuskannan pitää myös uusiutua", Paavo Soukka sanoo.
Hän myöntää, että rakentajien tavoitteena on myös tehokkuus. Maanomistajalle ja rakentajalle tontin suuri rakennusoikeus on hänen mielestään täysin ymmärrettävä tavoite.
"Myös yhdyskuntatekniikan kannalta tehokas rakentaminen on järkevää", Soukka muistuttaa.
Kalajoen kiistan taustalla on myös se, että keskustassa on useita suojelukohteiksi merkittyjä rakennuksia, jotka ränsistyvät paikalleen, kun omistajilla ei ole mahdollisuuksia niitä kunnostaa.
"On helppo suojella, kun ei tarvitse maksaa. Näille rakennuksille ei ole kysyntää eikä suojelutarkoituksiin löydy rahoittajia. Ymmärtäisin suojelutarvetta paremmin, jos kyse olisi ainoista vanhoista rakennuksista koko keskustassa, mutta meillä on useita hyvin säilyneitä ja hoidettuja rakennuksia sekä ydinkeskustassa että Plassilla", Soukka sanoo.
Asumisen helppous
vetää kerrostaloon
Nivalalaiset Alma ja Antti Laulumaa muuttivat maatilaltaan Maliskylältä kirkolle jo muutamia vuosia sitten. Muutto kerrostaloon on sujunut tä ongelmitta.
"Haluttiin sellainen asunto, jossa on parveke ja hissi. Sitä kun ei tiedä, kuinka kauan pääsee liikkumaan", Alma Laulumaa sanoo.
Reilusti yli 70 neliön asunto on pariskunnalle mieluinen. Ääniä ei kuulu sen enempää naapureista, käytävästä kuin kadultakaan.
"Aivan kaikkiin asukkaisiin on tutustuttu. Tässä asuu tosi ystävällistä väkeä."
Antille riittää puuhaa myös pihamaalla. Talvella hän viimeistelee lumityöt traktorin jäljiltä.
"Tällä tontilla ei ole roskia", hän vielä vahvistaa.
Asuinpaikan valintaan vaikutti myös palvelujen läheisyys. Kauppa on nurkan takana ja muutkin palvelut kävelymatkan päässä.