Suomen talouskasvu uhkaa ilman rajuja uudistuksia pudota pysyvästi heikolle tasolle, OECD varoittaa maanantaina julkaistussa maaraportissaan.
OECD tarjoilee maanantaina julkaistussa maaraportissaan ensi kertaa uhkaavan skenaarion, johon Suomi luisuu, jos hallitus jatkaa nykylinjalla. Suomi harmaantuu muita OECD-maita nopeammin, joten jo kuluvan vuosikymmenen toisella puoliskolla bruttokansantuotteen kasvu jäisi henkeä kohti runsaaseen prosenttiin. 2010-luvulla olisi luvassa enää keskimäärin prosentin kasvu.
Vielä 90-luvun lopulla Suomi oli vahvimpia teollisuusmaita. Myös lähinäkymät tulkitaan vielä yllättävän hyviksi. OECD:n ennusteen mukaan ensi vuonna talouskasvu siivittyisi Suomessa peräti neljään prosenttiin, kiitos viennin ja veronalennusten.
Tuottavuus
ylös
Mutta tuottavuuden merkittävä kasvu ei juuri ole ulottunut kapean ict-alan ulkopuolelle. Jatkossa taas ikääntyminen söisi kasvumahdollisuuksista joka vuosi neljännesprosentin pois. Vuoden 2010 jälkeen väestön vanheneminen jarruttaa kasvua jo peräti prosentilla vuosittain.
Näin selkein numeroin ei Suomen tulevaisuutta ole toistaiseksi esitetty. Mutta synkeältä kehitysuralta voidaan vielä irrota, jos hallitus ryhtyy pikaisesti uudistustoimiin kilpailun edistämiseksi. On siis kohotettava työllisyyttä, tehostettava julkisten varojen käyttöä valtion ja kuntien tasolla ja kaikin tavoin parannettava tuottavuutta.
Vain näin turvataan jatkossakin mahdollisuudet veronleikkauksiin, raportti hoputtaa. Nykymenolla sen sijaan valtion budjetti tarvitsisi jatkossa tuekseen jopa neljän prosentin ylijäämän, varsinkin, jos Suomi aikoo välttyä veronkorotuksilta.
Kilpailua
lisää
Käytännössä raportti kehottaa esimerkiksi vähentämään valtion omistuksia ja muutenkin vapauttamaan kilpailua vaikkapa kuljetusten ja vesihuollon osalta sekä ajamaan alas maataloustuet. Kilpailuviraston olisi vahvistettava taistoa kartelleja vastaan.
Ensi vuonna alkava suuri eläkeuudistus ei vielä riitä turvaamaan eläkkeitä, vaan tarvitaan heti toinen uudistus. Muuten palkkoja uhkaavat jopa viiden prosentin veronkorotukset. Raportissa ihmetellään myös sitä, miten Suomella on esimerkiksi varaa maksaa eläkettä opiskeluvuosista.
Lisäksi suositetaan opintolainoja tukien sijaan, aivan Sailaksen malliin.
Joustoa
palkkoihin
Työmarkkinoita taas olisi kehitettävä kohti joustavampia palkkaratkaisuja. Esimerkiksi vähemmän koulutettujen työllistämiseksi tulisi välttää keskitettyjä palkankorotuksia ja jopa minimipalkkarajoja. Etenkin, jos kyseessä ovat nuoret työntekijät. Sillä toistaiseksi Suomesta puuttuvat lähes tyystin palvelutyöpaikat vähän koulutetuille.
Myös veronkevennysten linjaa olisi jatkettava. Tosin tällä hetkellä maailmantaloudessa menee lujaa eikä kulutus kaipaa yleisemmin tukea. Mutta raportti suosittaakin veronkevennysten kohdistamista heikompiin palkansaajaryhmiin, kuten on tehnyt myös niin sanottu Holm-Vihriälä malli.
Varsin tutulta kuulostaa sekin vaatimus, että myös ylimpien tuloryhmien verotusta olisi alennettava. Näin Suomeen houkuteltaisiin osaavia ulkomaalaisia työntekijöitä. Tämä uudistus olisi OECD:n mukaan yhdistettävä siihen, että akateemisen loppututkinnon suorittaneet joutuisivat maksamaan jatko-opinnoistaan.
Edelleen pidetään työllistävänä porkkanana sitä, jos työttömyyskorvausta heikennettäisiin työttömyyden pidentyessä.