Ikääntyneiden määrän kasvu liikenteessä nostaa onnettomuuksien riskiä. Ikäkuljettajien ajotaidon arviointia on pakko tarkentaa. Samalla pitää tukea iäkkäiden mahdollisuuksia liikkua itsenäisesti.
Suomalainen suunnittelukoneisto on suoltanut viime vuosina kasapäin selvityksiä siitä, mitä seurauksia väestön nopea vanheneminen aiheuttaa yhteiskunnassa. Viime viikolla teemoista oli vuorossa liikenne ja siihen liittyvä raportti, jossa käsiteltiin kansan ikääntymisen seurauksia liikenneturvallisuudelle.
Selvityksessä halutaan pitää pinnalla myönteistä tavoitetta ikäihmisten itsenäisen elämän tukemisesta. Omaehtoisuuden halutaan koskevan myös liikkumista. Raportin koostaneen työryhmän mukaan esimerkiksi taajamien liikenne tulee suunnitella niin, etteivät iäkkäät joudu liikkumaan omien kykyjensä äärirajoilla. Näkemys on perusteltu.
Myönteisestä perusvirityksestä huolimatta raportin esityksissä joudutaan kuitenkin pohtimaan myös kysymyksiä, jotka ovat jopa ristiriidassa ikäihmisten omaehtoisen elämän tukemisen kanssa. Näihin kysymyksiin kuuluu se, pitäisikö iäkkäiden kansalaisten autolla ajoa rajoittaa liikenneturvallisuuden nimissä. Monet tietävät arjen kokemusten perusteella, että kysymys on herkkä. Mahdollisuus liikkua autolla on monelle ikäihmisille tärkeä elämänlaatua lisäävä tekijä.
Työryhmän esityksen mukaan ajokortti olisi nykyiseen tapaan voimassa 70-vuotiaaksi. Tätä nykyä ajo-oikeus on sen jälkeen voimassa poliisin määräämän ajan mutta enintään viisi vuotta kerrallaan. Edellytyksenä on, että hakija esittää kahden henkilön antaman todistuksen ajotaidon säilymisestä.
Tämän todistuksen työryhmä jättäisi nyt pois. Ehdotus on hyvä. Vaikka todistuksen antajat tietäisivätkin nyt kuljettajan ajotaidon heikenneen, heidän on usein hankala kieltäytyä vakuutuksen annosta tutulle ihmiselle.
Työryhmä esittää valvonnan tiukentamista iän karttuessa. 75 vuoden kohdalla ajo-oikeus voitaisiin uusia laajennetulla lääkärin lausunnolla. Lääkäri voisi myös suositella ajokyvyn arviointia liikenteessä tai muuta lisäselvitystä. 80 vuoden iästä alkaen ajokortin jatko vaatisi jo laajennetun lääkärin lausunnon sekä ajokokeen läpäisyn. Koe kuitenkin räätälöitäisiin iäkkäille sopivaksi. Räätälöinnin sisältöä työryhmä ei ole tarkemmin pohtinut. Mahdollisesti siinä käytettäisiin apuna simulaattoria.
Tällä hetkellä 70 ikävuoden rajan ohittaneita ajokortin haltijoita on Suomessa lähes 240 000, ja määrä kasvaa nopeasti. Työryhmän esityksiä voi tukea sillä perusteella, että vielä 70 vuoden kohdalla kuljettajan onnettomuusriski on kasvanut vain vähän, mutta 75 ikävuoden kohdalla selvästi. 80 vuoden jälkeen riski on noussut jo voimakkaasti. Suurin syy iäkkäiden aiheuttamissa onnettomuuksissa on tutkimusten mukaan havainnointivirhe.
Vaikka tiukentunut valvonta tulevaisuudessa tietäisi ikäviä kielteisiä päätöksiä osalle ajohaluisista, liikenneturvallisuuskysymykset puoltavat tarkemman seulan käyttöönottoa. Samalla on kuitenkin ensiarvoista, että ikäihmisten mahdollisuuksia liikkua tuetaan muilla tavoin. Tarvitaan esimerkiksi toimivaa joukkoliikennettä ja muunlaisia kuljetuspalveluja, väestörakenteen muutoksen huomioon ottoa kaikessa liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelussa.
Mahdolliset uudet ajokunto- ja taitotestit pitää puolestaan rakentaa niin, ettei niistä tule sellaista uutta rahastusautomaattia, josta on saatu esimerkkejä autojen katsastuksessa ja jossain määrin myös ajo-opetusalalla.